Saana, Sani ja Tipi

shelttitypsyt

Tulevaa
ei suunnitelmia

21.2 Blogi
Kuulumiset löytyy jatkossa blogista.

11.1
Nopsasti vähän kuulumisia. Sissille kuuluu oikein hyvää, koko ajan mennään parempaan päin:) Pää on edelleen vinossa, mutta muuten neiti alkaa olla jo aika normaali. Ihanaa, ihanaa, ihanaa!!!! Juostessa vielä toisinaan vähän heitättää, mutta johtuisikohan se tuosta pään asennosta? Eilen neiti pääsi jo mukaan vähän pidemmälle lenkille. Melki tunti kierrettiin sellaista peltoaukeeta ja hienosti Sissi jaksoi mukana. Vähän hippasivatkin Sanin kanssa:) Sipsu liikkuu kyllä ikäisekseen tosi kevyesti, sitä on ilo katsoa:) Ja luulen, että neiti oli aikasta onnellinen kun pääsi taas nuuskuttamaan muutakin kuin lähikortteleita:) Tänään laitoin Sipsulle hetkeksi kaulaan lämpöpakkauksen, jos se vähän auttaisi tuohon pään vinouteen. Luulisi, että saattaa olla niskat jumissa, kun pää on koko ajan niin väärällään. Täytyy käyttää neiti jossain vaiheessa hierojalla, kunhan vielä vähän toipuu.

Käytiin tänään Sanin kanssa liitämässä vuoden ekat agiliidot ja korkattiin samalla kakkosluokka. Ja en tiedä uskonko vieläkään, mutta eka radalta nollavoitto:) Toka radalta hyvä hylly:) Sani pääsi hilpasemaan putken sijasta puomille, muuten täysin puhdas rata. Ja aikakin oli luokan nopein, joten jossittelua, jossittelua...mun moka, näytin vaan vähän sinne päin, kun olisi pitänyt ottaa neiti paremmin haltuun ennen putkea. Minä ja mun typerä ohjaus, Sani kyllä ansaitsisi paljon paremman ohjaajan. Mutta toisaalta eihän ne voitot ja nollat ole tärkeintä vaan se yhdessä tekeminen ja hauskanpito. Ja sitä meillä kyllä oli, ihan hirmu hauskaa!! Ja molempiin ratoihin olen tosi tyytyväinen, tavoitteet ylittyi sataprosenttisesti. En taida vieläkään uskoa, että tehtiin se nolla...:) Suuret kiitokset Hannalle ja Depsulle hauskasta kannustusseurasta!! Taisi se taika olla siinä, ettei videoitu rataa..:)

Yks kiva juttu vielä. Sani pääsi keskiviikkona jälleen fyssari Patrician käsittelyyn. Syvät lihakset edelleen älyttömän hyvät ja muutenkin neiti on tosi hyvässä kunnossa. Pientä jumia löytyi ainoastaan takajalkojen etureisistä, muuten ei mitään! Nuo jumit on kyllä vähentynyt aivan radikaalista sen jälkeen kun alettiin jumpata syviä lihaksia. Varsinkin etupää neidillä oli aina ennen niin jumissa joka fyssarikäynnilla ja nyt ei mitään. Mä jaksan aina vaan hämmästellä miten suuri vaikutus noilla syvillä lihaksilla on, ne on ihan huippujuttu!! Patricia keksi meille vähän uusia jumppajuttuja, joten ensi viikolla käyn ostamassa tasapainotyynyn. Kiva saada vähän vaihtelua jumppailuun, alkoi ne vanhat liikkeet jo vähän kyllästyttää:) Semmosta ja nyt nukkumaan:)

6.1
Kuulumisia jälleen..Mun niin piti päivitellä kotisivuja vähän ahkerampaan nyt joulun aikaan kun oli vapaitakin, mutta se vaan jäi...Osin kyllä ihan tarkoituksella, kurjista asioista on ikävä kirjoittaa:( Edellisissä kuulumisissa harmittelin tuota Sissin ja Saanan vatsatautia, mutta näin jälkeenpäin, voi kun se olisi ollut vaan sitä. Oltiin käyty samana päivänä hakemassa antibiootti Sissin vatsatautiin ja illalla Sipsun kunto sitten romahti ihan hetkessä. Yhtäkkiä neidillä ei enää jalat kantaneet, neiti huojui ja hoippui ja kaatuili koko ajan. Lisäksi neiti piti päätä koko ajan oikealle kallellaan ja silmät sahasi päässä. Olin varma, että neidillä on aivohalvaus tai jotain yhtä kamalaa ja seuraavana yönä ei sitten juuri tullut nukuttua. En muista koska olisinkaan viimeksi itkenyt yhtä paljon. Olin ihan varma, että Sipsunen ei enää vuodenvaihdetta näe. Seuravana päivänä jälleen lääkärille ja diagnoosi oli vestibulaarisyndrooma. Syndroomaa on kahta muotoa, toinen on sisäkorvantulehduksen aiheuttama ja toinen neurologisista syistä johtuva. Tämmöisen artikkelin löysin aiheesta klik. Lääkäri oli lähes varma, että Sissillä johtuu aivokasvaimesta. Sanoi kuitenkin, että on pieni mahdollisuus, että voisi olla sisäkorvantulehdus ja siihen Sissi sai pitkäkestoisen antibiootti pistoksen ja päästiin kotiin. Nyt tuosta käynnistä on kulunut viikko ja Sissi menee koko ajan parempaan:):) Kävelee jo melkoisen hyvin, hyppää itse sohvalle ja alas, kulkee pientä lenkkiä ja tänään leikkivat vähän Sanin kanssa:) Ripulikin meni päivässä ohi. Ihan mielettömän ihanaa!!! Pää on edelleen kallellaan, mutta siinä kuulemma voikin kestää. Lueskelin muiden sheltinomistajien kommentteja ja tämä onkin niiden perusteella melkoisen yleinen vaiva vanhoilla koirilla. Ihanaa oli myös, että kaikki joilla tämä vanhankoiran syndrooma oli diagnisoitu, myös selvisivät siitä ja palautuivat ajan kanssa täysin ennalleen:) Ihan vielä en uskalla täysin hengähtää, mutta kovin, kovin toiveikas olen. Sissi on kyllä ihan nimensä veroinen pieni taistelija tyttö:) Taisin saada sen kaikkien aikojen  parhaan joululahjan näin vähän myöhässä:)

Uusi vuosi vaihtui meillä rauhallisissa merkeissä. Koirat nukkui sikeesti, ne vähät välitti mokomasta paukkeesta:) Keskiyöllä en jaksanut lähteä ulos katsomaan tulituksia, joten katseltiin tyttöjen kanssa ikkunasta niitä. Saana ja Sani sohvan selkänojalla ja Sissu mun sylissä. Hetken aikaa nuo jaksoi niitä seurata, mutta sitten kävivat taas nukkumaan. Oli vissiin niitten mielestä ihan tylsä valoshow:) Ihana omistaa näin paukkavarmat tytöt!! Tähän loppuun vielä muutama kuva tytöistä tältä aurinkoiselta päivältä. Ja peukutelkaahan Sissin puolesta edelleen!

25.12
Pitkästä aikaa taas kuulumisia:) Meidän joulu ei sujunut ihan suunnitelmien mukaan, kun Saana ja Sissi sairastui inhottavaan vatsatautiin:( Sani ainakin toistaiseksi on pysynyt terveenä, kop, kop!! Ei saaneet neidit siis nauttia jouluherkuista, muuta kuin yksien pikki-pikkiriikkisten kinkunpalojen verran(oli pakko heltyä sen verta). Varsinkin Saanan suhteen olen aika ymmälläni, koska neidillä tuntuu nyt olevan vatsa vähän väliä sekaisin..ei ole kauakaan kun Saanalla viimeksi oli vatsa sekaisin niin pahasti, että piti hakea ell antibioottikuuri, jotta saatiin tauti talttumaan. Ja nyt nää samat hemmetin vatsaongelmat vaivaa taas. Outoa siksikin, että neiti on aina ennen tätä ollut varsinainen rautamaha. Ell sanoi, että vanhalla koiralla saattaa vatsa herkistyä iän myötä, mutta mikä ihmeen vanha koira Saana muka on?? En mä osaa ajatella, että 7,5v sheltti olisi vielä vanha!! No täytyy toivoa, että tauti rauhoittuisi!! Ainakin molemmat on pirteitä ja iloisia, joten katsellaan ja toivotaan ettei koko joulun pyhät menisi sairastaessa!! 

Pari viikkoa sitten käytiin Sanin kanssa messarissa, kun Sani pääsi misseilemään. Ei mitään huikaisevaa menestystä tällä kertaa, tuloksena EH. Arvostelussa luki näin:

3,5 vuotta vanha soopeli ja valkoinen. Hyvä koko. Hyvä pään pituus, mutta foreface? on liian pitkä ja snipey. Oikea purenta. Kulmaukset ok. Liikkeet tarpeeksi vapaat.

Tuomarina oli John Walsh Irlannista.

Ihan pakko hehkuttaa vähän tähän loppuun:):) Voipi olla, jos hyvin käy että pikku-Sintti tepsuttelee meidän laumaan huhtikuun puolivälissä, hih, ihanaa!! Äippä-koira ja iskä-koira kävi treffeillä ja nyt vaan ootellaan mitä tuleman pitää...Iiiikkss, miten jännää!!! Pitäkää peukkuja!!

12.11 kakkosiin liitely 
Nopsasti kuulumisia jälleen... Käytiin Sanin kanssa itsenäisyyspäivänä liitelemässä parin startin verran Turussa ja eipä ollut turha reissu:) Saanen esitellä uunituoreen kakkosluokkalaisen, kuva ei kyllä ole uunituore:)

Eka radalta napsahti vitonen ja 2.sija. Jo rataantutustumisessa musta tuntui, että tää ei oo meidän rata. Kolmeen kohtaan piti tehdä valssi(muutakaan en keksinyt) ja mä kun en juur koskaan edes treeneissä valssaa, niin tuntui vähän vieraalle... Eka valssi vielä onnistui, vaikkakin Sani teki aikamoisen lisäkaarroksen, mutta pussilla homma sitten levisi käsiin. Olin suunnitellut tekeväni siihen pussia ennen toisen valssin, mutta enpä sitten tehnytkään?? En tiedä miksi en?  Joten työnsin Sania liikaa ja neiti juoksi pussin ohi. Pussin jälkeen melkein törmättiin ja keinukin oli melki lentokeinu:( Hemmetti, pitää treenata omaa keskittymistä... Toka radalle lähdin asenteella, että nyt keskityn täysin ohjaukseen ja luotan koiraan...Ja sieltä napsahtikin nollavoitto ja agiserti eli siirto kakkosluokkaan:) Jipijipijii!!! Bye, bye ykkösluokat:) Tässä video radoista:

Turun kisat

Huomenna suunnataan Saniaisen kanssa messariin näytelmiin. Eipä meillä mitään suurempia odotuksia ole, mutta jännättävää riittää, monenkin asian suhteen, hmmm;) Siitä lisää myöhemmin...Heippodei!

22.11 Pikaisesti kuulumisia...
Pitkästä aikaa näytelmissä...:) eli Sanin kanssa käytiin pyörähtämässä näyttelykehässä Jyväskylän KV:ssa. Pieni showtyttö pisti parastaan ja tuloksena hienosti 11 avo nartun joukossa ERI 2 :) Arvostelukin oli niin kaunis:) Eli tässäpä tämä:

"Erinomainen kokonaisuus, feminiininen narttu, tyypillinen ilme, hieman kupera? (kullrigt)kallo. Korvien kärjet hieman raskaat. Valpas ja säteilevä narttu(en alert tik med utsträlning). Aika hyvät skulder?, hieman suora olkavarsi. Hyvinkehittynyt kroppa, hyvät kulmaukset takana. Liikkuu jäntevästi, mutta välillä häntä hieman korkealla kannettuna."

Tuomarina näyttelyssä oli Karin Hedberg Ruotsista.


pieni kehäprinsessa:)


Sani kasvattajaluokassa, joka oli 2. kera KP:n.
Kuvassa vas. Mocca(S Likely Image), Sani,  S.High On Style ja Diiva(S. Love on the Run)

Päivän kivoin juttu taisi kuitenkin olla, kun tavattiin Ninni-sisko pitkästä aikaa:)


Siskokset

Kaikki kuvat on ottanut Leena Mikkola.

2.11
Niin ne Sanin juoksut sitten alkoi...4 päivää ennen HSKH:n kisoja, joten ei siis päästy agiliitelemään, ei:( Ja Turun tokokisatkin joudutaan perumaan, hemmetti!!! Harmittavaa, varsinkin kun tokokisohin on niin hankala saada paikkaa nykyään...No kunhan näistä juoksuista päästään, niin saadaan taas seuraavat 8 kuukautta harrastaa ihan rauhassa. Sani kun on kiva harrastuskoira siinäkin suhteessa, että sen juoksuväli on niin ruhtinaallisen pitkä:)

Toissaviikolla Sani pääsi fysioteraupeutti Patricia Hirnin käsittelyyn ja kylläpä jäi kiva mieli siitä reissusta:) Sanin liikkeet on kuulemma todella tasapainoiset ja kauniit. Syvät lihakset ovat Patrician mukaan mielettömän hyvät ja Sani tällä hetkellä huippukunnossa:) Niin huippukunnossa, että saadaan siirtyä ylläpito treeniin jumpan suhteen, hip hei!! Kyllä on ihana huomata, että ei ole meidän jumppailut menneen hukkaan vaan tulosta on oikeasti syntynyt!! Jumejakaan ei juuri ollut, ihan pientä kireyttä etuosassa ja toisessa takareidessä, mutta muuten ei mitään. Syvien lihasten ansiota tämäkin:) Voin kyllä lämpimästi suositella kaikille agilitykoirien omistajille tutustumista syviin lihaksiin ja niiden vaikutuksiin, ei mikään pikku juttu:)   

Sen ihmeempää ei meille kuulu:) Sissi-mummelista tulee niin harvoin kirjoiteltua tänne, kun neiti ei enää varsinaisesti harrasta mitään. Muuta kuin on mukana meidän arkiriennoissa:) Mutta koska neiti on niin kovin tärkeä osa meidän laumaa, niin senkin täytyy välillä päästä esille:) Joten tässä muutama syyskuva parin viikon takaa.

  

Yksi kuva vielä soopelitytöistäkin:)

20.10
Arvatkaapa missä olin eilen...:) Kattomassa pienen pieniä koiravauvoja! Voi kun ne oli IHANIA ja pörrösiä ja hassuja!!! ja aika riiviöitäkin, ranteet täynnä pieniä hampaanjälkiä;) Niin ja yksi niistä muuttaa Nurmijärvelle...No ei sentään meille vaan kaverille:) Mä oon niin kateudesta vihreä:) Pikku-Sintti se antaa edelleen odottaa itseään...terkkuja vaan sinne yhdelle pienelle mustalle, että nyt olisi hirmu hyvä hetki aloittaa se juoksu! Jouluvauvat olisi aikasta kivoja!! ...ja täällä ei maltettaisi enää odottaa:)

Perjantaina käytiin jälleen Sanin kanssa agiliitämässä Janita Leinosen opissa. Ja joka kerta Sani yllättää mut:) Multa meinas silmät tippua päästä, kun neiti osasi mennä itsenäisesti puomin kontaktille 2on2off asentoon, vaikka mä olin pari metriä edellä.Mä olen koko ajan luullut, että se tekee sen vain mun liikkeestä (eli pysähtyy kun mä pysähdyn siihen viereen, jos silloinkaan...). Missä ihmeen välissä se on tuon oppinut? Pitäisi vissiin katsoa peiliin ja opetella luottamaan koiraansa, ties kuinka kauan se on osannut tuon tehdä..ja mä en vaan ole tajunnut koskaan edes kokeilla:) Muutenkin kokeiltiin taas kaikenlaista uutta, lähetyksiä pitkältä matkalta ja ohjausta niin, että mun ja ohjattavan esteen väliin jää toisia esteitä ym.ym.kauheen hienoo:) Hyvin meni, ainakin Sanin osalta!! Mulla kyllä riittää vielä paaaaaljon opeteltavaa:) Kyllä oli taas kivat treenit!!

Ensi viikonloppuna olisi sitten agikisat, sikäli mikäli Saniainen ei aloita juoksujaan...Keskiviikkona ajellaan Kouvolaan, Sani pääsee fyssarille. Toivotaan, että jumpat on tuottaneet tulosta ja syvät lihakset edelleen kehittyneet. Näyttelykärpänenkin iski, vaikka olin jo melkein päättänyt, että meidän näyttelyt on näytelty tältä vuodelta. Eli Sani on nyt sitten ilmoitettu Jyväskylään marraskuussa ja Messariin joulukuussa. Että semmosta tällä kertaa. Heissan! 

16.10
Kahden vapaapäivän putki menossa, joten on hyvää aikaa päivitellä kotisivuja:) Aamulla oltiin soopelityttöjen kanssa parin tunnin metsälenkillä Lopella kera Ilsen ja Nuppusen. Ketään muita ei ollut liikenteessä, joten saatiin pitää metsä ihan itsellämme:) Koirat kirmaili ja nuuskutteli. Kyllä voi sateinen syyspäivä olla ihana:) Pariksi tunniksi kotiin kuivattelemaan ja sitten lähdettiin uudestaan metsäilemään tällä kertaa Hannan, Elmon ja Dean seurassa nyt tuttuihin maisemiin Rajamäelle.Myös Hipsunen pääsi mukaan. Kiitos vielä(ja jälleen kerran) lenkkiseurasta Ilse, Hanna ja karvakorvat! Voiko sitä vapaapäivää paremmin viettää kuin koirien kanssa metsälenkeistä nauttien...en usko:)

Mitään kovin ihmeellistä meille ei kuulu, normaalia arkea ollaan vietelty. Ja vähän treenailtu:) Pari viikkoa sitten ajeltiin Turkuun meidän agitreeniporukan kanssa Janita Leinosen agilityoppiin. Treenattavaksi saatiin yksi mm-kisaradoista (oiskohan ollut medien hyppäri?). Janita oli tosi mukava ja kannustava kouluttaja ja osaa kyllä antaa neuvot kohtaan kuin kohtaan. Sani vallan yllätti mut taidoillaan, se teki semmoisiakin juttuja joita en edes tiennyt sen osaavan:) Myös semmoisia juttuja, joita en varmaan koskaan uskaltaisi kokeilla kisoissa, vaikka ne tuolla treeneissä menikin hienosti:) Janitan sanoin, mulla on loistava koira:) Meikäläinen kyllä sitten sai enempi ja vielä vähän enempi tankata muutamissa kohdissa, kun en meinannut saada ohjausta millään onnistumaan. Miten yhden poispäinkäännöksen tekeminen voikin olla niiiiin hankalaa:) Tosi kiva fiilis jäi treeneistä ja innolla odotan huomista, kun mennään taas. Toivottavasti opitaan taas paljon uutta:)

Pari viikkoa sitten käytiin "shelttitokoilemassa", kun saatiin seuraksi Leevi, Dea ja Hannat:) Saanan kanssa otin ruutua, joka meni yllättävästi tosi hyvin, en olisi uskonut:) Sanin kanssa vähän liikkeestä pysäytyksiä ja paikallaoloa. Ei ongelmia:) Oli kiva nähdä lopultakin Leevin hienoa tottistelua livenä ja pikku-Deasta kehkeytyy vielä tosi tokottelija!! Meille tiedossa kisakavereita siis ensi vuodeksi, kiva:) Kiitos vielä hirmu mukavista treeneistä, otetaan uusiksi pian:) Normi tiistaitreeneissä viime kerralla seuraamista Sanin kanssa. Otin tarkoituksella paljon juoksua, kun siinä meillä on sitä haukkuongelmaa ollut. Vaan mitä tekee mun pieni rakas kettuni, seuraa niin nätistä SUU KIINNI:) Yhtäkään haukahdusta neiti päästänyt, vaikka kuinka juoksenneltiin. Voi kun olin tyytyväinen, ehkä tuo haukkuongelma on voitettavissa:) Tässä vielä pari kuvaa meidän treeneistä. Kuvat Hanna Jauhiainen

Sani seuraa ja Saana perusasennossa.


Saana ruudussa(ilmeisesti palkka mielessä:))


Me taitavat tokoilijat:)

Nyt odottelen Sanille juoksua, minkä oikeastaan olisi pitänyt alkaa jo...Päätin testata pitääkö vanha uskomus paikkansa(juoksut alkaa heti kun ilmoittaa koiran kisoihin) ja ilmoitin Sanin agikisoihin, jotka on 26.päivä. Saas nähdä aloitetaanko meillä juoksu vai onko tuo vaan urbaani legenda...:) Tokokisat taitaa olla meidän osalta tältä vuodelta tokoteltu ellei Sani pitkitä juoksujaan toooosi paljon eli yli tuon 9.päivän tokokisan. En kyllä usko...Muutenhan kisat onkin ihan täynnä:( Tämmöstä höpö löpinää, tulipas pitkä sepustus:) Heipparallaa!  

22.9 tokoilemassa..
Pikaiset kuulumiset..Käytiin viime sunnuntaina tokoilemassa Saanan ja Sanin kanssa Nastolassa. Sani korkkasi ekaa kertaa AVO-luokan ja tyylillä:) Tuloksena 1-tulos 180p, KP ja 1.sija! Hip hei! Nyt meillä olisi siis Sanin kanssa oikeus kisata VOI-luokassa, hui:) No kyllä me aiotaan hakea TK2 tunnus ennen nousua, kun ei kuitenkaan vielä voivoi tasoa olla:) Saanan kanssa saatiin kasaan 232.5p eli yhtä kuin 2-tulos. Meidän parhaat pisteet EVL:stä tähän mennessä, joten kai sitä voi olla tyytyväinen:) Seuraaminen(se meidän murheenkryyni) oli tällä kertaa tavallistakin huonompaa, varsinaista haahuilua taas:( Ja ruutu meni nollille, kun Saana päätti karata kehän laidalla odottavalle namikupille...Onneksi meillä oli hyväsydäminen tuomari, ettei lennetty kokonaan ulos kisasta. Siihen kun riittää, että koira poistuu kehästä ennen aikojaan. No alku siis tahmeaa, mutta loppua kohti parannettiin ja saatiin kasia, ysiä ja jopa yksi kymppikin:) Noudot on Saanasta pop:) Mutta kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten tässä videot kisasta, joissa myös kootut selitykset:)

Sanin kisa

Saanan kisa 

16.9
Agiterkut syysskaboista! Käytiin liitelemässä kaksi starttia. Tuomareina kisoissa oli tulevien mm-kisojen ulkomaalaistuomarit. Eka rata sujui hienosti ja sieltä napsaistiinkin nollavoitto, jihuu, jippii, hip hei, hip hei:) Tokalla radalta 10, kun Sani juoksi sekä A:n, että putken ohi. Ihan käsittämättömät virheet, koska molemmat kohdat oli superhelppoja(suorassa linjassa, ei ansa esteitä)... No ehkä asiaa edesauttoi se, että ohjaaja(siis mä) oli ihan karmeessa flunssassa ja juoksin radat semmoisessa puoli horteessa, että taisi ohjaus olla mitä sattuu. Ei ehkä maailman fiksuin idea lähteä agilitykisoihin kipeenä, mutta kun en löytänyt ketään varaohjaajaakaan, niin pakkohan se oli:) Ja kyllä kannatti! Onneksi Sani hoiti homman kotiin munkin puolesta ja nyt päästään sitä vikaa ykkösluokan nollaa metsästämään:) Kumpaakaan rataa en valitettavasti saanut videolle:( Palkintojenjakoon ei ehditty jäädä, koska olin buukannut nämä kisat samalle päivälle kuin kaverin häät. Kiitos siis seurakaveri Marjolle, joka kävi pokkaamassa meidän palkinnot! Ja onnea toki myös siitä omasta nollavoitosta ja luokkanoususta Dalin kanssa!:)

Elokuun vika viikonloppu vieteltiin Hämeen shelttien järjestämällä shelttileirillä. Mökkiseuraksi saatiin Hanna, Elvis ja Dea sekä Marilla ja Ada. Mukavaa seuraa, kivaa ohjelmaa ja paljon, paljon shelttejä, kyllä oli kiva viikonloppu!! Voitettiin Sanin kanssa temppurata ja Sani pääsi myös apukoiraksi möllitokon avoimen luokan paikallaoloon. Joten päästiin siis testaamaan neidin kisakunto ennen tulevia kisoja... ja no, enpä voisi olla enää tyytyväisempi:) Paikallaolo onnistui kympin arvoisesti. Nyt voi taas vähän rauhallisemmin mielin jäädä odottelemaan kisoja:) Leirin lopuksi oli epävirallinen leirinäyttely, jossa tuomarina oli Pia Rajala (kennel Taimitarhan). Saana ja Sani pääsi molemmat kehään, koska Hanna lupautui apuhandleriksi Saanalle. Ja kerrassaan hienosti handlasikin, kun Saana valittiin koko näyttelyn ROP-koiraksi!! Tuomari kehui erityisesti neidin upeita liikkeitä ja kaunista kokonaisuutta ja kyseli mistä vanhemmisat Saana on. Selvisi sitten, että hänen oma kantanarttu on myös Bertien(Saanan isä) pentu. No ilmankos tykkäsi:) Tässä vielä kuva Saanasta ja Hannasta kehässä.

Pentukuumettani olen tässä pahentanut viime päivinä oikein moninkertaisesti. Jos joku muukin haluaa vähän kiduttaa itseään, niin tässä pari linkkiä ihanien shelttivauvojen kuviin

Sanin Silvia-siskon lapset

Saanan (puoli-)siskon Beben vauva Börje

Kävin myös moikkaamassa Saanan toisen puolisiskon Rillan pentuja, mutta niitä kuvia en ole vielä ehtinyt laittaa koneelle. Tässä kuitenkin yksi otos pojista(tuo oik.puolinen tumma poika taisi olla mun suurin suokkari)

Ja tässä tytöt

Onneksi kaikki pennut oli varattuja:)

Nyt me sitten odottellaan ensi viikonlopun tokokisoja. Molemmat soopelitytöt tulee kisaamaan. Kääk ja iiiks, jännittää ihan kamalasti!! Edellisistä kisoistahan on melkein vuosi...Pitäkää peukkuja!!

12.8
Pikaisesti kuulumisia...Janakkalan agikisat meni ihan kivasti! Kolmanneksi vikalle esteelle asti tehtiin puhdasta rataa ja sitten Sani juoksi yhdestä hypystä ohi, joten tulos 5. Mun moka kaikki tyynni, en ohjannut tarpeeksi selvästi:( Sani oli tosi taitava:) Ja aikakin oli luokan nopein:) Pari lähetä piti tilannetta oli ennen tuota virhettäkin, kun Sani otti ennen pujottelua ja ennen keinua pari ylimääräistä mutkaa, ei kuitenkaan niin pahasti että olisi virhe tullut. Rata on videolla ja lisään sen sivuilla, kunhan ehdin laittaa sen nettiin:)

Sitten vähän hauvavauvauutisia...Kattokaapas miten ihana pieni kummityttö ollaan saatu:

Neidin nimi Dea (Yokotai Lucky Star) ja neiti muutti "isoveli" Elviksen iloksi Hannan, Aten ja Elviksen perheeseen. Dea-Depsukka on hurjan reipas ja hurmaava pikku shelttityttö ja varsinainen musta salama, kova menijä siis:) Me ollaankin kaikki aivan myytyjä neidin edessä!! Tytöt on nyt pari kertaa tavanneet Deaa ja kaikki tulee hienosti juttuun keskenään:) täältä löytyy lisää kuvia Deeasta:) Voi tätä pentukuumetta, huoh...no "lääke" on kyllä tilauksessa, joten voipi olla, että pikku-Sintti tassuttelee meidän laumaan joskus loppuvuodesta..!! Toivotaan ja pidetään peukkuja:) Siinäpä niitä kuulumisia!

7.8
Päivitykset laahaa, mutta tässä nyt vähän meidän viime aikojen touhuja...Jos ekaksi niitä kivoja uutisia:) Käytiin Sanin kanssa liitelemässä Mikkelissä meidän toka (ja kolmas) virallinen kisa, josta ekalta radalta napsahti nollavoitto!! Hip hei hurraa!! Ei se ehkä meidän parasta osaamista ollut, kun parissa kohtaa meno hieman töksähteli. Mutta yhtään virhettä ei tullut, joten voi, meidän eka nolla on siis totta:) Kyllä tuntui ja tuntuu edelleen hurjan hienolle:) Tokalta radalta kääräistiin tulos 15, kun Sani juoksi renkaan ohi? ja sitten Sani juoksi uudestaan renkaan ohi?? ja sitten multa meni tän rengasepisodin takia pasmat niin sekaisin että Sani pääsi vielä tekemään kontakti virheen puomille, hemmetti!! Kaiken kukkaraksi takaaleikkasin puomin(vaikka nimenomaan ei pitänyt), jolloin Sanin vauhti pysähtyi hetkeksi kokonaan, onneksi ei kuitenkaan hypännyt puomilta alas. Jännä, että neiti kestää takaaleikkauksen millä muulla esteellä tahansa, mutta puomilla ei sitten ollenkaan...sitä täytyy siis treenata! Ja niitä omistajan kisahermoja, jos kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan:) Ja koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, niin tässä video meidän radoista:

Mikkelin radat

Heinäkuun alussa matkattiin Sanin kanssa Tukholmaan, kun Sani osallistui miss Maailma kisoihin eli maailmanvoittaja näyttelyyn:) Sieltä tuloksena ruotsin väreihin sopivasti sininen nauha(onneksi ei keltainen:)). Arvostelu on tällä hetkellä paikassa nimeltä jemma, mutta heti kun se löytyy niin lisään sen sivuille:) Sanin elämän ekat laivamatkat sujui kerrassaan hienosti, neiti oli kuin vanha konkari:) Olin tosi ylpeä miten hienokäytöksinen ja varma pieni maailmanmatkaaja mulla olikaan mukana! Kaiken kaikkiaan hurjan kiva reissu, jäi vähän matkakuume itämään...Jos vaikka ensi kesänä reissattaisiin Viron puolelle kokeilemaan onnea...:) Kiitos vielä matkaseurasta meidän iki-ihanille matkakavereille Reetalle, Sikelle, Ritvalle ja pikku-Nupulle, kyllä oli hauskaa!! Tässä kuva kehästä


Kuvassa myös Sanin puolisisko Essi (Sunsweet Likely Story), jolle hienosti tulokseksi Avo ERI2! Upeeta Essi ja Anne!
Kuva Margareta Sundell

Viime viikonloppu vietettiin Kuopiossa Sawo showssa. Shelteille oli tarjolla 4 näyttelyä, joista me osallistuttiin kolmeen. Misseilemään pääsi Sani, Sipsun ja Saanan jäädessä kotimiehiksi(tai siis naisiksi). Meillä oli varsin punasävyinen viikonloppu, kun tuloksina ERI4 ja 2x EH. Perjantain sää oli kyllä jotain aivan karmeaa!! Koko edellisen yön oli satanut kaatamalla ja ukkostanut. Aamulla jonotettiin puolisen tuntia rokotusten tarkistus jonossa, jona aikana edelleen satoi kaatamalla. Kun lopulta päästiin kehällä sade onneksi loppui, mutta oltiin Sani kanssa sateenvarjosta huolimatta molemmat jo kastuttu ja oltiin kuin uitettuja rottia. Kehä ja kehänreunat oli myös yhtä kuravelliä ja koirat siitä johtuen korvia myöten kurassa:( Huh huh, enpä ole moista näyttelyä vielä aiemmin kokenut. Nyt jo kyllä naurattaa tuo kura show:) Lauantaina ja sunnuntaina saatiinkin sitten onneksi kivat ilmat. Reippaasti Sani jaksoi koko viikonlopun näyttelyrupeaman esiintyä. Sunnuntainakin neiti oli vielä pirteä kuin peipponen:) Hillui ja haukkui omaa vuoroa odotellessa, pikku apina:) Sawo Shown arvostelut löytyy täältä. Suurkiitos mitä mahtavimmasta matkaseurasta Ilselle ja Nuppuselle!! Tässä kuva Sanista ja Nupusta sekä meidän suuren suuresta 9 neliön mökistä:)

Olenpa unohtanut laittaa viime kuulumisiin, että Sanin viralliset tulokset tuli kennelliitosta ja tältä ne siis näyttää:

lonkat B/C
Kyynärät 0/0
polvet 0/0
Silmät terveet (tutkittu aikaisemmin)

Viime aikoina ollaan myös saatu uusia sukulaisia maailmaan. Sanin Silvia-sisko(Sunsweet Wildest Dream) pyöräytti 6 suloista pikkuista viime viikolla. Hurjasti onnea Silvialle, Maritalle ja Sikelle!! Myös Saanasta tuli täti, kun puolisisko Bebe (Dalimattas Lilla Ronda) sai ihastuttavan pienen trikkipojan!! Sylintäydeltä onnea Bebelle ja Taijalle!!

Sitten niitä vähän ikävämpiä uutisia...Sissiltä löytyi viime rokotuksilla pieni nisäkasvain, sekä myöhemmin myös hännästä epämääräinen patti. Nisäkasvain leikattiin, mutta hännän patti oli niin iso, että sitä ei voinut leikata. Ainut tapa sen poistamiseksi olisi koko hännän amputointi:( Koska patti ei haittaa Sissiä mitenkään, niin annan sen toistaiseksi olla. Nyt vaan täytyy toivoa ja uskoa, ettei se koskaan rupeaisikaan vaivaamaan tai pahenemaan!! Nisäkasvaimen poisto leikkaus sujui hienosti ja Sissi parani tosi nopeasti. Tässä kuva pikku potilaasta kera t-paita viritelmän, joka suojasi haavaa nuolemiselta. Eikös ole suloinen pikku- potilas:)

Tässäpä näitä kuulumisia taas, heipparallaa! 

28.6
Vähän päivitystä pitkästä aikaa...Tasan kuukausi sitten Sani täytti 3 vuotta!!! Neiti juhli synttäreitään parhaalla mahdollisella tavalla eli agilitytreenien merkeissä:) Hirmuisen paljon onnea pikkuinen!

Kesäkuun alussa korkattiin Sanin kanssa meidän virallinen agilityura tuloksella 10. Molemmat virheet tuli puomilta, jossa yritin takaaleikata liian hankalassa kulmassa. Ei onnistunut, ei!! Muuten puhdas ja vauhdikas rata:) Tosin ehkä vähän liiankin vauhdikas kun A:n neiti tuli lentämällä alas...Kun kerran oli jo virhettä alla, niin varmistelin puomin ja keinun kontaktitkin kunnolla, ne olikin nätit:) Kympillä sijoituttiin kolmanneksi ja saatiin iso kasa palkintoja kotiinviemisiksi. Tyytyväinen olen debyyttikisaan, tästä on hyvä jatkaa:)  Tässä video radasta:

kisavideo

Yhdet epikset ollaan myös ehditty käydä. Viime keskiviikkona osallistuttiin hau openiin kilpailevien radalle, josta tuloksena myöskin 10. Molemmat virheet oli mun sähläyksen ansiota, niinkuin yleensä:) Ne kohdat joita pidin hankalana meni kuin vettä vaan ja virheet tuli superhelppoissa kohdissa...Ensin kepeillä sotkin Sanin rytmin ja neiti tuli tokasta välistä ulos. Kun vaan muistaisi antaa koiralle suoritusrauhan...Toinen virhe tuli kahdella vinottaisella aidalla. Olin ihan varma etten saa Sania niitä ennen olevaan putkeen, joka oli tosi hankalassa pimeässä kulmassa. Ja kun putki sitten onnistuikin, hämmästyin niin paljon, etten enää muistanut ohjata...Oi ja voi! Niin juu ja A meni taas lentäen, hemmetti!!! Kuulin kun tuomarikin sanoi hui, kun Sani lensi suoraan harjalta kontaktille. Ja se kun ei edes ole moksiskaan noista ilmalennoista, vaan jatkaa samaa kaahotusta eteenpäin. Toivottavasti tästä ei tule tapa. Nyt täytyy pistää mietintämyssä päähän, jotta keksis mitä tälle ongelmalle tekee, ettei tartte joku kerta lähteä kisoista ramman koiran kanssa...A:ta ja noita virheitä lukuunottamatta oli mukava sujuva rata. Sijoitus oli 6/24. Sanin kanssa on kyllä niin kiva kisata:)

Sipsu-Hipsukin on päässyt verestämään vanhoja muistoja, kun ollaan nyt pari kertaa käyty agiliitelemässä muutamalla esteellä. Kyllä on neidillä hauskaa. Tein pienen videonkin musiikin kera neidin menosta. Eli tässä video:

mummoliitelyä

Toukokuun lopussa käytiin Saanan kanssa Iitissä näyttelyssä. Tuomarina Reijo Tuovinen, jonka mielestä Saana oli erinomainen, tuloksena siis ERI. Pari kuvaa näyttelyn pyörteistä


Saanan lennokas askel (kuva Reetta Sundell)


Vähän poseeraustakin (kuva Reetta Sundell)

Arvostelu lisätty Saanan tuloksia sivulle. Myös Sanin tuloksia sivulle lisätty Lahden arvostelu.

Kuuluu meille sitten surullisiakin juttuja. Sanin parhaasta ystävästä ja suuresta idolista Nellasta tuli enkelikoira viime keskiviikkona. Tämä kuva on otettu vain muutamaa päivää aikaisemmin


Viimeinen suukko ystävälle. Hyvää matkaa sinne jonnekin Nella-kulta. Meillä on niin ikävä.

Kovin on surullinen ollut meidän kevät, kun vain muutamaa kuukautta aiemmin myös Sylvi-bernhardilainen nukkui ikuiseen uneen. Levätkää rauhassa Nella ja Sylvi, me ei koskaan unohdeta teitä. Osanotto ja halaukset Ilselle ja Tanjalle. Onneksi kauniit muistot ei koskaan kuole.

Toivottasti seuraavalla kerralla olisi vain iloisia uutisia kerrottava...Nyt lenkille.

25.5 
Kirjuutellaampas taas vähän kuulumisia:) Viime viikonloppu kului tokon  merkeissä ja vitsit miten kiva ja tehokas viikonloppu se olikaan!! Osallistuttiin siis Saanan ja Sanin kanssa turun shelttikerhon järjestämälle tokokurssille. Kouluttajana kurssilla oli Leena Välimäki, joka on mm. hallitseva tokon suomenmestari. Oli tosi kiva kurssi ja me opittiin taas kaikkea uutta ja varsinkin Sanin kohdalla edistyminen oli huimaa:) Ennen kurssia neidin kaukkarit ja luoksetulon pysäytys oli ihan alkutekijöissään ja nyt ne sujuu jo melkein kisaliikkeiden omaisesti, ihan oikeesti:) Toki hiomista vielä tarvitaan, mutta silti ihan uskomatonta miten hienosti ne jo sujuu!! Ja siihen ei tarvittu kuin muutama hyvä vinkki kokeneelta kouluttajalta. Saanankin kohdalla saatiin hyviä vinkkejä mm seuraamisen askelsiirtymiin ja täyskäännöksiin sekä ohjattuun noutoon, jotka kaikki meillä on hieman viimeistelemättömiä liikkeitä. Selvisi, että suurimmat ongelmat on mun omassa liikkumisessa sekä siinä, että olen odottanut Saanalta enemmän mitä se osaa ja siksi neiti on niin epävarma askelsiirtymissä. Nyt kun ollaan treenailtu Lentsun ohjeiden mukaan, niin neidin häntä viuhkaa koko ajan kun hää on niiiiin innoissaan:) Ohjattua ei olla vielä ehditty sen enempää treenailla, mutta tarkoitus on ottaa sekin tehotreenii, kunhan ehditään. Vinkit on takataskussa:) Kaiken kaikkiaan hirmuisen antoisa kurssi ja tokomotivaatio nousi taas potenssiin kymmenen:) Nyt ollaankin treenailtu joka ilta pikkuisen ja tulevia kisojakin olen taas vilkuillut;)Hanna ja Elmo lupautui meille treeniseuraksi, joten mikäs meidän on treenaillessa:) Tokoilu on ihanaa!!!!

Tiistaina käytiin Sanin kanssa fysioterapeutti Patricia Hirnin vastaanotolla. Otin Sanin lonkkakuvan mukaan, sen epäonnistuneen version, jota ei lähetetty kennelliittoon. Patricia katsoi kuvaa ja näytti sitä myös yhdellä eläínlääkärille ja olivat molemmat sitä mieltä, että vasemman lonkan nivelrikko on tosi, tosi pientä. Missään tapauksessa sen takia ei kuulemma tarvitse agilityuraa lopettaa. Maltilliseen tahtiin jos treenaillaan ja kisataan, niin tilanteen ei pitäisi pahentua. Ihanaa, ihanaa!!!! Sani sai käsittelyn ja hieman lihasjumeja löytyi, johtuvat kuulemma siitä, että neidin syvät lihakset ei ole tarpeeksi hyvät, jonka seurauksena muut lihakset jumiutuu. Joten saatiin jumppaohjeet mukaan ja nyt Sani harrastaa joka toinen ilta pilatesta:) Se tapahtuu mm. laatikon ja jumppapallon avulla ja hienosti sujuu. Sani tykkää kovasti jumpata:)

Näyttelyissä ei olla ehditty nyt piipahtaa yhtään, mutta ystävät ja sukulaiset on loistaneet meidänkin edestä:) Nuppu-issikka(kuva löytyy kaverigalleriasta) on napannut kahdessa viime näyttelyssään molemmista sertit ja ROP ja VSP sijoitukset! Sylintäydeltä onnea Ilse ja ihana Nuppunen!!! Myös Sanin siskontyttö Nuppu on nappaissut jo toisen sertinsä, mahtavaa!! Onnea, onnea Sikke ja suloinen Nuppu!! Yhtä Nuppusten juhlaa ollut siis viime aikoina:) Niin ja meidän tytöt kävi tänään heittämässä talviturkit. No Sissi ja Saana vaan talvisaappaat, kun nää on kahlaajatyttöjä, mutta Sani kävi uiskentelemassa ihan kokonaan:) Ihanaa kun kesä tulee!!

13.5 Elämä on...
*Syvä huokaus* Mistähän se johtuu, että aina kun asiat on tosi hyvin, niin heti pitää epäonnen iskeä...:( Käytin Sanin pari viikkoa sitten virallisissa lonkka ym.muissa kuvissa ja ikäviä tuloksia saatiin:( Sanilla on vasemmassa lonkassa alkava nivelrikko, oikea oli siisti. Ell arvio oli, että oikea on a tai b ja vasen c tai d. Kyynärät ja polvet oli ok! Tuntui kyllä kuin olisi matto vetäisty jalkojen alta, kun tuloksen kuulin:( Nyt kun olen pahimmasta järkytyksestä selvinnyt ja pystyy taas ajattelemaan selkeästi, niin eihän tää maailman loppu ole. Hyvä asia on se, että Sani ei oireile lonkkaansa millään tavalla, ei onnu tai mitään. Ja onneksi neiti on niin pieni ja kevyt, joten välttämättä se ei koskaan tulekaan oireilemaan..Agilityn suhteen en vielä tiedä mitä tehdään..En missään nimessä halua mitenkään riskeerata Sanin terveyttä, mutta yhtä kamalalta tuntuu ajatus laittaa nuori innokas koira eläkkeelle lajista, jota se rakastaa koko pienen koiran sydämellään.Nyt kun olen keskustellut muutamien muiden nivelrikkoisten agilityshelttien omistajien kanssa, niin kokemukset on olleet pelkästään positiivisia. Myös ell oli sitä mieltä, että voidaan harrastaa, kunhan ei hullun viisiin monta kertaa viikossa ruveta treenaamaan. No kerta viikkoon ollaan tähänkin asti treenattu ja lämmittelyn ja jäähdyttelyn suhteen olen ollut aina tosi tarkka. Kisaamisesta en tiedä, mutta varmaan ainakin omaksi iloksi ja mielenvirkistykseksi jatketaan treenailua. Olen myös varannut ensi viikolle ajan fysioterapeutti Patricia Hirnille, jolta toivottavasti saan ammattilaisen mielipiteen asiaan ja varmaan myös vinkkejä miten kannattaa treenata, jotta jalka rasittuisi mahdollisimman vähän. Aion myös käydä näyttämässä kuvan Skutille ja kysyä hänen mielipidettään, kunhan nyt ensin saan tulokset kennelliitosta. No olisihan tulos voinut olla paljon pahempikin ja onneksi Sani ei oireile millään tavalla. Ja hyvä, että nyt tiedän lonkkien tilanteen, niin pystytään elämään ja treenailemaan niiden mukaan. Sani on kuitenkin maailman suloisin ja hauskin pikkukoira ja niiiiin kovin rakas mulle:)

Laitetaan nyt vähän kivempiakin uutisia tähän loppuun. Käytiin Sanin kanssa näytelmissä Lahden KV näyttelyssä jokunen viikko sitten ja sieltä neidille hienosti tuloksena ERI3. Arvostelun lisään myöhemmin. Viime viikonloppuna kävin nostattamassa pentukuumetta oikein kunnolla, kun pääsin lällyttämään ihanaakin ihanampia pieniä 6-viikkoisia shelttipalleroita. Pennut ovat siis pilvimarjan kennelin ekasta pentueesta. Kaikki oli tosi reippaita ja energisiä pikku-vipeltäjiä. Mielellään olisin yhden pistänyt taskuun ja tuonut kotiin:) Sirpalle kiitos kun sain tulla vierailulle ja tässä vielä linkki kuviin. Linkki (Varoitus! ei pentukuumeisille!). Nyt odotellaan innolla ensi viikonlopun tokokurssia. Toivottavasti saadaan paljon uusia ideoita ja vinkkejä. Hirmuinen hinku olisi taas lähteä kisaamaan, kun vaan jaksaisi vähän säännöllisemmin treenata, että saisin neidit kisakuntoon:) Jospa saadaan kurssilta uutta puhtia treenaamiseen...ihanaa kesän odotusta kaikille!

13.4 Sani "the mini-agiliitäjä":)
Nyt on ihan pakko vähän hihkua, Sani on mini, Sani on mini!!:) Kävin eilen Sanin kanssa Riihimäen agilitykisoissa virallisessa mittauksessa. Sanihan on kovin rajataus(minin ja medin rajalla) ja tuomari mittasikin neidin 3 kertaa ennenkuin antoi lopullisen "tuomion":)  Eka mittauksella neiti jäi 3 milliä alle minin, toisella yrityksellä 1 millin alle. Kolmannen mittauksen tulosta tuomari ei sanonut, totesi vaan, että kyllä sinä mini olet, kun se joka kerta jää alle 35cm:) Jihuu, jihuu!! Kyllä pikku-pupu varmasti medi hyppyjäkin hyppisi, mutta koiran kannalta aina mukavampaa kun saadaan pienemmillä hypyillä kisata! Nyt pitäisi siis enää uskaltaa pistä ilmoa postiin, että saadaan meidän virallinen kisaura korkatuksi:) Ensin täytyy vielä vähän laihdutella ja onneksi meidän "kesäkuntoon 2008-projekti" onkin ihan hyvällä malilla, joten eiköhän me vielä ennen kesää päästä virallisille agiradoille liitelemään...jippii ja iiiiiks!! Hau hau ja seuraavaan kertaan!

26.3 
Meidän näyttelyputki jatkuu:) Tällä kertaa suunnattiin näytelmiin Lappeenrantaan, mukana olivat Saana ja Sani. Shelttien kehä oli laitettu alkamaan 8.30, mikä tarkoitti, että matkaan olisi pitänyt lähteä jo neljältä yöllä. Joten fiksuna(ja hyvin aamu-unisena) päätin varata meille hotellin näyttelyä edeltäväksi yöksi. Tytöt osoittautui kerrassaan hienoiksi hotellikoiriksi, niin rauhallisiksi ja hyväkäytöksisiksi, näiden tyttöjen kanssa on ilo matkustaa!! Näyttelytkin sujui oikein hienosti. Tuomarina shelteillä oli Mari Palgi, joka antoi molemmille tytöille EHn ja sijoitukset avo-luokassa Saana 2. ja Sani 3. Tuomari tuli vielä erikseen sanomaan, että molemmat olisivat saaneet ERIn jos olisivat hieman laihempia!! Täytyy olla tyytyväinen tulokseen, koska tuomari oli melko tiukka ja eihän ne ERIt kovin paljosta jääneet kiinni, parista kilosta vaan:) Muuten saatiinkin oikein kivat arvostelut. Sanihan on jo jonkin aikaa ollutkin laihiksella, mutta nyt saa siis Saanakin liittyä mukaan ässätyttöjen laihdutusrenkaaseen:) Välihuomautuksena sanottakoon, että Sanin paino on tippunut 100g viime viikon mittauksen, joten oikeaan suuntaan ollaan menossa:) Tässä suorat linkit arvosteluihin: Saanan arvostelu, Sanin arvostelu. Ja tässä vielä pieni videonpätkä tytöistä kehässä: klikkaa tästä! Reetalle suuri kiitos handlausavusta!

Muutenkin vieteltiin pääsiäistä varsin shelttimäisessä seurassa. Ensin oltiin shelttilenkeillemässä meidän lähimetsässä. Mukana lenkillä oli 15 shelttiä, joten omiaaan sai kyllä välillä oikein etsimällä etsiä siitä karvaisesta kasasta:) Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa oisit saanut olla mukana...:) Tästä linkistä löytyy lenkiltä räpsimiäni kuvia, joiden avulla ehkä pääsee hieman iloiseen tunnelmaan mukaan:) Lenkin jälkeen ajeltiin Lepsämään juhlimaan Kanelin-pojan 1-vee synttäreitä. Juhlinnan ohessa räpsittiin sukupotretteja, joten tässälinkki niihinkin kuviin. Kuvissa poseeraa siis sisarukset Sani, Silvia ja Tilli sekä Kaneli poika. Sillä aikaa kun me kuvailtiin päätti Saana pistää pystyyn ihan omat juhlat. Olin saanut Reetalta kakkutaikinaa Hermanni-ystäväkakkua varten. Se on siis semmoinen kakkutaikina, jota jaetaan ystäville, jotta he voivat leipoa siitä itselleen kakun. Saana ja Sissi jäivät siis hetkeksi yksin autoon taikinarasian kanssa ja muuta ei tarvittu...pikku Saana-possu meni ja söi taikinan!! Ja sotki siinä samalla itsensä ja mun auton penkin siihen taikinaan! Jep, jep, näin fiksuja sheltit on!! No eihän tuolle vihainen voinut olla ja kuten sanotaan ahneella on p...n loppu ja niin Saana sitten sai kärsiä pienen ripulin tästä herkuttelutuokiostaan. Laitan tähän kuvan taikinavorosta yllätettynä itse teosta. Huomaa syyllinen ilme:) Siinäpä meidän kuulumiset, heipparallaa!

 
Kuva Reetta Sundell

17.3 Juhlahumua ja näytelmätuloksia!!!
ONNEA, ONNEA, ONNEA SISSI 14v JA SAANA 7v!!Miun pienet synttärisankaritytöt!! Juhlahumussa ollaan siis viikonloppua vietelty ja herkkuja nautittu:) Tässä kuva synttärisankareista


Ihania onnentoivotuksiakin tytöt ovat saaneet, kiitos niistä kaikille!! Tässä pari ihanaa tyttösille omistettua runoa, jotka sähköposti toi:)

Saana tummasilmä tulee aikuisen koiran ikään
sellaista juhlaa ei voita mikään!
Ison kakun Saana on ansainnut
täältä tulevat superonnittelut!

Sissi paljon vuosia täyttä,
mutta aivan nuorelta tytöltä näyttää!
Sissille monta lisää vuotta
toivotamme, eikä suotta!
 
Riemuhyppyjä ja ilon haukahduksia!!!
t. koko Tillin talli
 
Onnea sulle Saana-kulta,
tässä sulle pikku värssy multa,
mulle kerrottiin, olet jo seittemän vee,
ei uskois, kun kattoo kuinka neiti keimailee,
sun askeleesi niin sievä on,
ja kauneutes ihan verraton,
tykkäät kuitenkin, että on profiili matala,
etkä herkästi leikkiin ala,
mut se sussa mua viehättää,
kun on neidillä omaa tahtoa, tyyliä ja terävä pää,
tänään on sulla siis juhlan aika,
kun ympäröi sinut synttärihumun taika,
sulle hurrrjasti onnea toivotan,
ja synttärihaukahduksen haukahdan"

"Paljon onnea sulle Sissi-muori,
kuulin, et ole enää ihan nuori,
on sulla jo takana vuotta monta,
iloista, hilpeää, verratonta,
enpä arvannut ois, että neljätoista täytät,
niin pirteältä ja eloisalta kun yhä näytät,
mutta nyt yhden asian ymmärrän,
sellaisen hyvin tärkeän,
että ei se pirteys katso ikää,
eihän suakaan pidättele mikään,
yksi asia kuitenkin paljastaa sen,
ettet ole enää ihan tyttönen,
sussa on sitä jotain; viisautta, arvokkuutta,
siitä tietää, ei maailma ole sulle ihan uutta,
niinpä onnea sulle toivotan,
ja päälle vielä suukotan"

t: Hanna ja Elvis

Kiitos Tillin Tallille ja Hannalle ja Elmerille ihanaakin ihanimmista runoista ja komealle Elmerille kauniista kuvasta!! Ja tässä vielä vähän kuvakollaasia tytöistä: linkki.

Muitakin kuulumisia pikaisesti:) Toissa viikonloppuna käytiin pyörähtämässä erkkarikehässä, josta tuloksina Sanille ERI ja Saanalle EH. Samaisessa näyttelyssä Silvia-siskolle(Sunsweet Wildest Dream) myös ERI ja pikku-Elvikselle(Gonnabee Getting Personal) ensimmäisessä näyttelyssä hienosti KP ja pentuluokkien PU2!! Upeaa, mahtavaa!! Viime lauantaina taasen ajeltiin Tampereelle kokeilemaan onneamme. Tällä kertaa mukana oli vain Sani. Neidille tiukalta tuomarilta EH, johon olen oikein tyytyväinen:) Siskontyttö Nuppu (New Spices Anise Flower) nappasi sertin ja sijoituksen PN2. Upeaa Nuppu!! Tytöjen arvostelut lisätty tuloksia sivuille. Tässä suorat linkit: Saanan arvostelu, Sanin arvostelut. Nyt täytyy mennä nukkumaan! Heipparallaa:)

24.2 sitä ja tätä:)
Hiljaiselo jatkuu...Sani aloitti pari päivää sitten juoksut, joten nyt on neidillä kuukauden verran taukoa harrasteluista, tylsää! Täytyy vaan sitten itsekseen treenailla:) Juoksujen jälkeen olisi tarkoitus lopultakin aloittaa viralliset agiliitelyt...lisenssikin saapui postissa pari viikkoa sitten, joten uran aloitus on enää kiinni siitä, että uskallan pistää ilmoa menemään, se onkin se suurin harppaus...Onneksi tässä on kuukauden verran aikaa koota itseään:) Saanan kanssa aloitettiin koiratanssikurssi viime maanantaina. Ekalla kerralla teenailtiin yksittäisiä liikkeitä ja temppuja, jotka suurimmaksi osaksi olíkin Saanalle tuttuja juttuja. Uusina juttuina tuli perusasento ja seuraaminen oikealla puolella. Hienosti sujui tanssahtelut Ricky Martinin tahtiin! Innolla odotetaan seuraavia kertoja:) Tänään käytiin kameran kanssa lenkillä ja tässä vähän harmaan päivän vauhdikasta menoa: linkki kuviin! Lisäsin tuleviin tapahtumiin kaksi uutta menoa:) Ihanaa alkavaa viikkoa!

9.2 Höpöttelyä:)
Pitkästä aikaa taas kuulumisia:) Mitään kummempaa ei olla puuhailtu ja siksi ei ole tullut tännekään raapusteltua mitään. Joulu oli ja meni, meidän osalta rentoutuen ja pitkistä metsälenkeistä nauttien:) Vapaapäivien ansiosta päästiin päiväsaikaan lenkkeilemään ja kyllä oli ihanaa mennä valoisalla! Kaiken kruunasi tietysti mukava seura, josta kiitos meidän ihanille ystäville, jotka aina jaksavat ja ovat valmiit meidän kanssa tuolla metsissä samoilemaan:) Kiitos siis Tillin ja Kanelin poppoolle, Hannalle ja Elvikselle, Ilselle, Nellalle ja Nupulle sekä Heidille, Nellille ja Tessalle mukavaakin mukavammasta lenkkiseurasta!! 


Yhteisposeeraus tytöistä ja Elviksestä. Kuva ei ole joululta vaan viikon takaa:)

Uusivuosi ja uudet kujeet siis:) Tämän vuoden puolella ollaan ehditty Sanin kanssa käydä parit epäviralliset agikisat. Hyvinkään kisoissa osallistuttiin sekä möllien, että kilpailevien radalle. Mölliradalle 2 kertaa, joista ekalla yrityksellä nolla ja 2.sija. Toisella yrityksellä Sani juoksi yhden aidan ohi ja hyppäsi sen jälkeen sen väärinpäin, josta saatiin kuitenkin vain vitonen. Mutta upeat kontaktit ja aika oli 3 sekunttia nopeampi kuin ekalla yrityksellä:) Kilpailevien radalta sählättiin sitten oikein kunnolla ja sieltä hylly. Lohjan epiksissä osallistuttiin kilpailevien radalle. Kaksi yritystä otettiin sielläkin. Päästiin samalla ekaa kertaa koittamaan mattoalustalla menoa sekä mustaa putkea...Matto ei tuntunut Sania hirveästi haittaavan:) Mustan putken suorittaminen sen sijaan kesti kauemmin kuin normiputken, mutta nytpähän on sekin koettu ja ensi kerralla se ei enää ole mikään uusi juttu:) Eka radalta hylky, mutta hyvä sellainen:) Tokavikalle hypylle asti tehtiin puhdasta rataa, mutta sitten pieni herpaantuminen multa ja neiti hyppäsi yhden hypyn väärinpäin. Uusinta yrityksen sainkin katsella radan reunalla, kun Sikke kokeili Sanin ohjaamista. Eipä neitiä haitannut vieras ohjaaja tippaakaan vaan samanlailla se kaahotti mennä kuin miunkin kanssa, eikä vilkaisutkaan muhun päin...Ilmeisesti neidille on aivan sama kuka siellä ohjaksissa on, kunhan radalle pääsee:) Minun pieni pähkähullu agilitykoira:) Tältäkin radalta hylly kun vika keppiväli jäi pujottelematta, mutta muuten oikein nättiä menoa! kiitos Sikke Sanin ohjauksesta!! Molemmat radat sekä Hyvinkään kilpailevien rata on videolla, mutta olen hukannut kaapelin, jolla saan videokuvaa siirrettyä koneelle, joten niistä laitan myöhemmin linkit esille:) Kisojen jälkeen käytiin vielä Sikelle moikkaamassa Silvia-siskoa ja siskontyttöä Nuppua. Myös Reetta ja Kaneli oli mukana kannustusjoukoissa, joten saatiin aikaiseksi pienimuotoinen sukukokous:) Tässä vielä yhteispotretti

 
Yhteinen sukupiirrekin löytyi:) Meinaan kolmella kuvassa olijalla roikkuu vasen korva, aika hupaisaa:) 

Nyt ollaan siis vietelty hiljaiseloa, mutta monenlaisia suunnitelmia on tulevaksi kevääksi ja itseasiassa jo syksyllekin. Tiedossa on agilitykursseja, koiratanssia, näyttelyitä ja toivottavasti se eka virallinen agilitystarttikin. Sanin kanssa lähdetään myös kokeilemaan onneamme ulkomaan näyttelykehiin. Varasin nimittäin matkan meille Tukholman maailmanvoittaja näyttelyyn. Iiks, saapa nähdä kuinka meidän käy:) Semmoisia kuulumisia tällä kertaa, heipparallaa!

11.12 TK1 Sani ja muuta mukavaa:)
Joku on taas ollut äärettömän laiska päivittämään kotisivuja:) Mutta tässä nyt jälleen kuulumisia pitkästä aikaa, mistähän sitä aloittaisi...:) Tokoteltu ollaan kisojen merkeissä sekä Saanan että Sanin kanssa. Saanalle tiukkistuomari Rolf Dahlblomilta tulos 218p eli kolmostulos. Ei ehkä tuloksellisesti kovin mahtava kisa, mutta hyvä fiilis jäi:) Ja ensimmäistä kertaa tuli myös semmoinen tunne, että kyllä se EVLn ykkönen sittenkin ihan mahdollinen ja saavutettavissa on..!! Tämmöinen rivi saatiin aikaiseksi:

Paikallaolo ist. 2 min  10
Paikallamakuu 4min  10
Seuraaminen
               8 (Saanalla oli tosi kiva vire kokoajan, muutama käännös hieman leveä ja pari perusasentoa jäi tekemättä. Yhdet askelsiirtymät tein vahingossa vasemmalle kun piti tehdä oikealle. Tältä tuomarilta tuommoiset pisteet seuraamista tuntuu tosi hyvälle:))
Idari                            6 (Istumisessa jäi seisomaan ja alussa seuraaminen löysää, joka parani kuitenkin hirmuisesti loppua kohti)
Luoksetulo                 7 (Seisominen hyvä, mutta maahanmenoon tarvitsi toisen käskyn...hassua, kun yleensä ollut toisinpäin...)
Ruutu                          0 (merkille lähetyksessä meinasi karata kehän ulkopuolella odottavalle palkkio ruokakupille, parilla lisäkäskyllä sain ohjattua merkille. Merkiltä hieno ruutuun juoksu, mutta sitten ihan totaali blackout ja unohdin pysäyttää. Tajusin huutaa seiso vasta siinä vaiheessa kun oli jo juossut ruudusta ulos. Sain kuitenkin ohjattua Saanan ruudun vierestä takaisin ruutuun ja maahan, loppu sujui hienosti. Liikaa käskyjä, joten nollille meni)
Ohjattu nouto              8 (Saana tuijotteli vaan kapuloita siinä vaiheessa kun sanoin merkki, joten tarvitsi toisen käskyn. Toisesta käskystä hienosti vauhdilla merkin taakse ja siitä oikealle kapulalle, vilkaisi kyllä matkalla keskimmäistä, jossittelua, mutta olisikohan saatu 10 jos olisi lähtenyt merkille ekalla käskyllä...:))
Metalli                         9 (Heitin kapulan niin, että se jäi laipalleen ylös.Saana kaatoi kapulan kuonollaan ennen kuin otti sen, joten siitä varmaan lähti tuo 1 piste)
Tunnari                        9 (Oma löytyi hienosti, mutta hieman pureskelua luovutuksessa)
Kauko-ohjaus              5 (Kahteen vaihtoon, maasta-seiso ja seiso-maahan, tarvitse tuplakäskyn, muuten ok)

Olin tosi iloinen siitä, että Saanalla oli koko ajan hauskaa kehässä ja vire säilyi. Ruutuun, siihen meidän ainoaan nollaliikkeeseen, olen melkein kaikista tyytyväisin:) En olisi uskonut, että pystyn ohjaamaan Saanan ruudun vierestä takaisin ruutuun sisälle, mutta nähtävästi se onnistui:) Hirmuinen kisakärpänen taas iski ja olen jo kovasti katsellut ensi vuoden kisakalenteria..Kunhan jostain vaan löytyy kisa johon mahtuu vielä, niin ilmoittaudutaan heti:)

Sanin kanssa käytiin myös tokoilemassa ja saatiin se mitä lähdettiin hakemaan eli ykköstulos ja titteli TK1!!! Sanin eka titteli, toivottavasti ei viimeinen:) Niinkuin kahdessa edellisessäkin kisassa, niin yksi nolla täytyi taas ottaa, tällä kertaa se oli jostain ihme syystä maahanmeno:( Nähtävästi me ei nollatonta kisaa saada aikaiseksi...Pisteitä yhteensä 176. Liikkeenohjaaja tuli vielä lopuksi sanomaan, että Sanin meno oli hauskaa katsottavaa ja että meillä oli yksi päivän parhaista kontakteista:) Totesi samalla kuitenkin että Sanin kehässä haukkumiseen mun täytyisi puuttua tiukemmin muuten meillä tulee ongelmia ylemmissä luokissa. Tottahan tuo on, en vaan oikein tiedä mitä osaisin sille tehdä..mietintämyssy päähän ja miettimään:) Sanin kisa on videolla(Reetalle suuri kiitos kuvauksesta ja kannustusseurasta), joten laitan tähän vain meidän pisteet ilman selityksiä. Videolta voi käydä kurkkamassa miltä meno näyttää:)

Luoksepäästävyys               10
Paikallaolo                            10
Seuraaminen taluttimessa   10
Seuraaminen vapaana          9.5
Maahanmeno                        0
Luoksetulo                           10
Seisominen                           10
Hyppy                                   10
Kokonaisvaikutus                 8 

Ja tässä siis linkki kisavideoon.

Agilitytreeneissä ollaan myös käyty ahkerasti koko syksy. Meidän ongelmaeste rengaskin alkaa jo sujua aika hyvin...Viime treeneissä Sani ei tullut kertaakaan väärästä välistä:) Suunnitelmissa olisi alkuvuodesta tai keväällä startata ekoissa virallisissa kisoissa. Kisakalenteriakin olen jo vilkuillut sillä silmällä ja pari kisaa olen pistänyt korvan taa, mutta katsellaan nyt kuinka treenit sujuu...Kovin keskeneräisellä koiralla en halua aloittaa kisaamista! Hallitsevan suomenmestarin agilityopissa käytiin jokunen viikko sitten, kun ilmoitin Sanin Juha Oreniuksen pitämälle agilitykurssille. Oli kyllä mielettömän hyvä kurssi ja todella taitava kouluttaja, ei mikään ihme, että on pärjännyt koirineen niin hyvin!! Osasi antaa tosi hyviä neuvoja ja näki heti missä vika on jos tuli virheitä. Yleensä ihan pienillä ohjauksen muutoksilla, jonkun vaikean kohdan sai muutettua sujuvaksi. Saatiin Sanin kanssa kehujakin:) Sani on kuulemma todella hyvin koulutettu koira ja rengasta lukuunottamatta ollaan jo ihan kisavalmiita:) Lopuksi sanoi vielä, että kun yleensä kouluttaa maxi-koiria niin kiva nähdä välillä todella hyviä minikoiriakin:) Tosi tyytyväinen olen kurssiin, vaikka se hieman lyhyt olikin, ehdittiin ottaa vain yksi rata ja rengastreeniä. Mutta laatu kyllä korvasi määrän:)

Ollaan tyttöjen kanssa saatu myös uusi ihana lenkkikaveri. Pieni suloinen 4kk-ikäinen shelttipoika Elvis! Mahdottoman pentukuumeen pieni hurmuripoika onkin aiheuttanut, olemalla niiiiin suloinen...Hirmu reipas poika Elvis myös on, paineli tyttöjen perässä minkä ehti:) Lisäsin Elviksen kuvan kaverigalleriin. Pikaisesti vielä Sipsun kuulumiset. Ollaan nyt käyty 2 kertaa fysioterapeutilla. Ja nyt ei enää tarvitse mennä, Sissi on kuulemma niin perusterve koira, ettei ole tarvetta:) Ikäisekseen neiti on kuulemma oikein jäntevä ja hienosti kaikki jalat sai venyteltyä ääriasentoihin. Hieman ekalla kerralla löytyi lihasjännitystä joka puolelta, mutta fyssarin neuvosta syötiin kuukauden b-vitamiini kuuri ja nyt toisella kerralla jännitystä ei juurikaan enää ollut:) Hienoja uutisia siis:) Siinä nyt ne tärkeimmät. Iloista joulunodotusta!

20.10 tokokuulumisia jälleen...
Sanin kanssa viime lauantaina jälleen koittamassa onnea tokokehässä. Tällä kertaa Pyhtäällä ja tuomarina Harri Laisi. Kiva paikka, kiva kisa ja ykkönenhän sieltä napsahti, joten eipä ollut turha reissu:) Sani pisti parastaan yleisön viihdyttämiseksi ja piti hauskaa koko rahan edestä, minun pikku-riekkuja-apina...Mutta sen enempää selittelemättä, tässä meidän rivi:

Luoksepäästävyys            10
Paikallaolo                         10
Seuraaminen kytkettynä   9
(Kaunista, iloista seuraamista. Pieni hetkellinen kontaktin herpaantuminen yhdessä kohtaa)
Vapaana seuraaminen       8 (Liikkeelle lähdettäessä neiti singahtaa täysillä kohti hyppyestettä, muisti kesken matkan mitä olikaan tekemässä ja palasi seuraamaan. En ehtinyt reagoida mitenkään:) Sen jälkeen kaunista täpäkkää seuraamista, paitsi juoksuosuudessa haukkumista...)
Maahanmeno                    10 :)
Luoksetulo                        10 :)

Seisominen                         0 (Ampaisee jälleen liikkeelle lähdettäessä kohti hyppyestettä, huoh...kutsuin takaisin seuraamaan.Tästä kuitenkin nolla, kun Sani meni jostain käsittämättömästä syystä maahan!!)
Estehyppy                          9 (Muuten hieno, mutta ei mennyt hypyn jälkeen ekalla käskyllä perusasentoon)
Kokonaisvaikutus             8 (Tuomari totesi, että iloinen koira, mutta haukkuminen ei kuulu tokokehään)

Yhteispisteet olivat siis 166 pistettä. Liikkeenohjaaja kysyi lopuksi, että harrastetaanko agilitya? Kun vastasin myöntävästi, niin tuomari totesi siihen, että sen jotenkin huomaa:) Olin äärettömän tyytyväinen paitsi tuohon ykköseen, niin ennenkaikkea Sanin työskentely intoon. Sillä oli ihan hirmu hauskaa kehässä ja kierrokset vaan nousi koko ajan. Oltiin nyt myös ekaa kertaa maneesissa ja eipä haitannut hajut tippaakaan:) Sani teki täysillä hommia ja motivaatio sillä oli huipussaan, liikkeiden teknistä hiomista vaan tarvitaan lisää. Voi, toivottavasti saan pidettyä tuon innon ja motivaation yllä jatkossakin!! Haukkuminen taitaa olla meillä tällä hetkellä pienoinen ongelma, johon pitäisi oikeasti alkaa puuttua jollain tavalla. Neiti haukkuu helposti paitsi juoksuosuuksilla, niin aina liikkeiden välissä kun kehun sitä. Sanilla kun nuo ääniefektit tuppaa tulemaan mukaan heti kun neiti innostuu yhtään enemmän ja sehän innostuu niin helposti...no treeniä, treeniä. Yksi kisa olisi vielä buukattuna tälle vuodelle, jollei juoksut sotke suunnitelmia. Tavoitteena olisi saada titteli TK1, mutta saa nyt nähdä...Yhdet epäviralliset agiliidotkin käytin liitelemässä Sanin kanssa syyskuun alussa. Tuloksena 5 (ihme tipahdus puomin kontaktilta suoraan jalkoihini), mutta kuitenkin luokkavoitto ja nopein aika:) Oma ohjaamiseni oli vallan kamalaa, mutta Sani oli niiiin taitava:)

Syyskuun puolivälissä piipahdettiin myös Hyvinkään näyttelyssä. Kylmän ja tuulisen päivän saldo oli  11 avo nartun joukossa avo ERI 4 !! Samassa näyttelyssä tavattiin pitkästä aikaa Kukka-sisko, jolle tuloksena avo ERI 3! Myös muut sukulaiset ovat viime aikoina loistaneet näytelmäkehissä. Ninni-sisko nappasi ensimmäisen SERTinsä Kajaanin näyttelyssä, ollen samalla PN3!!!Hip hei hurraa!!! Silvian pennut ovat myös korkanneet näyttelyuransa varsin lupaavasti. Hyvinkään pentunäyttelyssä Kaneli (New Spices Anice Star) oli ROP ja Nuppu (New Spices Anice Flower) VSP! Tuomarinkartanon pentunäyttelyssä New Spices kasvattajaryhmä oli BIS 4!! Upeeta, mahtavaa!!Onnea vielä kerran kaikki kauniit sukulaiset!!

Pentukuumeesta olen saanut viime aikoina kärsiä oikein urakalla, kun Tyyne-bernhardilainen(kuva löytyy kaverigalleriasta) pyöräytti muutama kuukausi sitten mahtavan 13 pennun pesueen!! Niitä "pikkuisia" olen sitten käynyt ihailemassa ja lällyttämässä vähän väliä:) Kyllä voi bernhardilaisetkin olla pieniä, kun ne on pieniä...mahtuvat kämmenelle:) Nyt lapset on jo koiran kokoisia ja lähes kaikki muuttaneet omiin koteihin, mutta kyllä ne vaan on edelleen niin ihania!! Jos niistä ei kasvaisi niin hirmu suuria, niin voisin jopa harkita joskus oman "pikku"-bernhardilaisen hankkimista...Pysytellään nyt kuitenkin vielä näissä shelteissä:) Tässä vielä kuvakollaasi näistä karhunpennuista:) Heipparallaa!

 

2.9 Tokokisoja ja agiepiksiä....
Huh huh, aikasta tokotäyteinen viikonloppu takanapäin...Lauantaina piirimestaruuskisat Siuntiossa Saanan kanssa ja tänään Sanin tokodebyytti Haminassa. "Pikkaisen" on väsynyt olo, mutta oli se sen arvoista:) Saanan kanssa siis lauantaina piirimestaruuskisat, nämä olikin meidän ekat piirimestaruudet EVLn kisaajina, oli se vaan aikasta huikeeta kisata siellä kaikkien niiden huippujen seassa, makeeta:) Ei ykköstulosta tälläkään kertaa, mutta treenin määrään nähden ihan kelpo suoritus! Meidän kohtaloksi koitui tällä kertaa palkkio ruokakuppi, joka oli odottamassa häkin luona. Kupin takia sekä ruutu, että ohjattu nollille (ja voihan sillä vähäisellä treenaamisellakin toki olla merkityksensä..:)). Tuomarina oli Hannele Pörsti ja tältä meidän tulosrivi näytti:

paikallaolo istuen    10
paikallamakuu         10
seuraaminen            7,5
(Vire pysyi aika hyvin, mutta tekniikassa puutteita. Paikka seilasi ja askelsiirtymissä häröilyä, kaikki perusasennot tuli tehtyä, jibbiii!!)
idioottirinki               10 (omaan makuun pari kulmaa oli löysiä, ehkä enemmän ohjaajan ongelma, asennot hyvät ja nopeat)
luoksetulo                 7 (kumpikin pysähdys olisi voinut olla nopeampi)
ruutu                          0 (merkin kanssa hakemista, löytyi kuitenkin lopulta. Ruutuun lähetyksessä singahti sitten kohti ruokakuppia. Onneksi sain pysäytettyä ennen kuin ehti kehästä ulos)
ohjattu                       0 (jälleen merkin kanssa hakemista, mutta löytyi jälleen lopulta. Lähettyi hyvin vasemmalle kapulalle, poimi sen suuhun, mutta jatkoikin kapula suussa kohti ruokakuppia. Kutsuin takaisin liikkumalla taaksepäin, joten nollille)
metalli                      10 (Kaikin puolin nätti nouto!!!)
tunnistusnouto         8 (löysi oman heti ja otti suuhun, tiputti ja kävi haistamassa viereistä, jonka jälkeen otti jälleen oikean suuhun ja toi mulle, hieman myös pureskelua matkalla)
kauko-ohjaus           9 (eteni hivenen, muuten oikein hyvät)

Yhteispisteet olivat lopulta 220,5 pistettä eli kolmostulos. Liikkeet suoritettiin neljässä osassa, ensin paikallaolot, sitten idari. Tämän jälkeen muut alun liikkeet ruutuun asti(luoksetulo, seuraaminen, ruutu) ja vikassa osiossa loput (ohjattu, metalli, tunnari ja kaket). Melkoisen pitkä päivä tuosta tuli, Saana meinaan oli ekan kerran kehässä klo 12 ja vikan kerran viiden aikoihin. Aika kuitenkin kului rattoisasti kun oli mukavaa seuraa, siitä kiitos koko impparien joukkueelle: Tanjalle ja Pirkolle, Lauralle ja Donnalle, Monalle ja kotijoukoille ja Miialle ja onnitellut myös hyvistä tuloksista!!

Tänään oli sitten vuorossa Saniaisen ensi esiintyminen tokokehässä ja oli kyllä mieleenpainuva kisa. Vaikka aika monta kisaa on tullut kisattua, niin enpä ole koskaan aiemmin noin järkyllä ilmalla kisannut. Vettä tuli koko ajan kuin saavista kaatamalla ja kehä muistutti lähinnä uima-allasta, voi tätä Suomen ihanaa syksyä...:( Tulosodotukset ei todellakaan ollut korkealla... Tuomarina oli Tommi Varis ja tämmöinen rivi saatiin aikaiseksi:

Luoksepäästävyys           10
paikallaolo                         9
(Teki lopun perusasennon ennen käskyä, mutta itse paikallaolo hyvä ja rauhallinen. Ei häiriintynyt edes kun viereinen koira lähti hiippailemaan omistajan luo, hienoa!)
seuraaminen kytkettynä   10 (oikein nättiä seuraamista, kontakti pysyi koko ajan, samoin oikea paikka)
seuraaminen vapaana        8 (Vika perusasento jäi tekemättä ja toinen perusasento hieman hidas, yhdessä täyskäännöksessä kontakti herpaantui hetkeksi)
maahanmeno                      0 (juu ei menty maaten vesilammikkoon, yllätys, yllätys)
Luoksetulo                        9,5 (Lopun perusasento vino, muuten jätte bra!)
seisominen                        10 (Sanin bravuuri ja se teki sen juuri niin hyvin kuin treeneissäkin:) mahtavaa!!)
Estehyppy                         9 (Hyppysi hienosti ja pysähtyi niille sijoilleen käskyn saatuaan, kun lähdin kävelemään luo, niin Sani liikahti etujaloilla mua kohti)
kokonaivaikutus               8 (Pisteet lähti haukkumisesta, kun neidin piti aina liikkeiden välissä sanoa väk, väk, kun kehuin sitä...Muuten tuomari kehui, että kiva koira ja mukavan näköistä yhteistyötä:))

Pisteitä saatiin siis kasaan 163,5 pistettä eli ykköstulos, wipii, wipii!!Hieman jäi harmittamaan tuo maahanmenon nolla, vaikka noissa olosuhteissa en todellakaan voi syyttää koiraa. Kovasti neiti kyllä yritti, videolta näkee, kuinka se niiaa käskyn saatuaan, mutta ei kuitenkaan mene maahan asti. Tuomarikin totesi, että kyllä se olisi halunnut, ei vaan voinut:)No ei oltu todellakaan ainoat, jolta maahanmeno jäi suorittamatta...Yhteenvetona voisi sanoa, että pientä hiomista vielä tarvitaan, mutta kaiken kaikkiaan olen hirmuisen tyytyväinen meidän tulokseen ja ennenkaikkea siihen, että nyt tiedän neidin toimivan myös sateella (sitä maahanmenoa lukuunottamatta)...Kun lopulta päästiin lähtemään kotia kohti oltiin molemmat Sanin kanssa kuin uitettuja rottia, jotta olihan kokemus!!!:)

Vähän vielä agiliitokuulumisia lopuksi. Epiksissä ollaan taas käyty liitelemässä kolmen kisan verran sitten viime kuulumisten. Yksi nollavoitto(jihuuuuu!!!!) ja kaksi hylkyä. Niistä laitan tarkemmin, kun saan Sanin tulossivun aikaiseksi:) muitakin kuulumisia olisi, nyt ei vaan jaksa kirjoitella enempää. Joten niistä sitten myöhemmin. Loppuun vielä yhteispotretti kun oltiin lenkillä sukulaispoikien Tillin ja Kanelin kanssa, eikös ole sukunäköä havaittavissa...?)  

      
Kuka on kuka?
Kuva Reetta Sundell
 

16.7 SM-toko, vikat hau openit ja Sipsun juttuja
Nyt on Tokon SM-kisat takanapäin ja kiva fiilis jäi, vaikka menestystä ei tullutkaan:) Osallistuttiin Impivaaran Hallien joukkueeseen, johon meidän lisäksi kuului Laura ja tolleri-Donna(evl), Sari ja silkkiterrieri Hippo(avo), Tanja ja lk bernhardilainen-Pirkko(alo) sekä Eeva-Liisa ja isovillakoira-Safiiri(alo). Lisäksi kannustusjoukkoissa mukana olivat Ärjy, Ransu, Rilla ja pikku-Voitto, sekä vierailevina tähtinä Peppi ja Milla omistajineen. Saanan tulosrivi näytti tältä:

Istuminen ryhmässä     10 :)
paikalla makaaminen   10 :)
seuraaminen                 7 (Ei parasta Saanaa, asenne oli vähän kateissa:( Välillä kuitenkin ihan kelpo menoa ja kaikki perusasennot tuli tehtyä!!)
Idioottirinki                  7.5 (Seuraaminen aika hyvää, lopussa pientä herpaantumista, maahanmenon teki niin hitaasti, että annoin varmuuden vuoksi lisäkäskyn)
Luoksetulo                   0 (Ei lähtenyt ekalla käskyllä, seisominen ok, ei ihan seinään mutta suht hyvin, maahanmeno hyvä. SM-kisoissa arvostelu tiukkaa, joten nolla napsahti)
Ruutu                           0 (Ihme haahuilua merkin kanssa...meni kyllä merkille, mutta niin sivuun, ettei ollut säteen sisällä. Korjasin ja edelleen ulkona,joten tuomari sanoi "kiitos")  
Ohjattu                         8 (meni merkille, vaikkakin ihan etureunaan:( Kapuloita ei näkynyt yhtään ruohon seasta, joten pientä hakemista, vasen kapula löytyi kuitenkin, jihuu, jihuu!!)
metallihyppy                8 (Ei aavistustakaan mistä pisteet on menneet...Meni, haki ja toi mallikkaasti ja vauhdilla, olisikohan perusasento sitten ollut vino tai jotain...???)
Tunnari                        0 (Toi oikean, mutta käytti ensin väärän suussa *huoh*)
Kauko-ohjaus             8.5 (Teki kaikki vaihdot ekalla käskyllä, mutta varmaan eteni vähän ja ainakin omaan makuuni olisi voinut tehdä vielä vähän vauhdikkaammin)

Yhteensä saatiin pisteitä kasaan 175.5, joka on yhtäkuin ei tulosta. Eniten ehkä harmittaa nuo merkille menot ja tunnari. Merkkiä ollaan treenattu paljon ja treeneissä Saana on osannut hienosti mennä merkin taakse seisomaan. Mutta eipä ne vaan niin varmat olleetkaan mitä luulin, elikkä lisää treeniä vaan. Myöskään Hipolle, Pirkolle ja Safiirille ei tällä kertaa ykkös-tuloksia muutamien turhien nollien takia, kelpo suorituksia kuitenkin:) Laura ja Donna sen sijaan tokoilivat meidän muidenkin edestä tehden vallan hienon rivin, jolla napsahti EVLn ykköstulos ja samalla Donnasta tuli myös Suomen tottelevaisuusvalio!! Upeeta, mahtavaa!! Donnan sijoitus oli lauantaina 9. yli 80 koiran joukosta, joten päästiin jännäämään Lauran ja Donnan puolesta myös sunnuntain yksilökisaan. Sieltä kovassa seurassa heille hienosti 13.sija!! Tuhannesti ONNEA vielä kerran Laura ja Donna upeasta menestyksestä, me ollaan teistä niin hurjan ylpeitä!!! Kaiken kaikkiaan meillä oli tosi kiva viikonloppu ja seura mitä parasta! Joten kiitos vielä koko meidän tiimille mahtavasta viikonlopusta, teidän kanssa on hurjan hauskaa tokoilla:) Tässä kuva meidän joukkueesta


(vasemmalta Donna, Pirkko, Saana, Safiiri ja Hippo)

Agiliitämässä ollaan Saniaisen kanssa tässä välissä ehditty käydä parin hau openin verran. Tuloksina 5 ja 10. Kympin tulos johtui omista ohjausvirheistäni. Kolmen tunnin odottelu kehän laidalla ei selvästi sovi miulle, kun keskittyminen ei enää sen jälkeen pidä, todella kökköä ohjaamista:( Putkelta ohjasin melkein väärään päähän, Aan Sani juoksi ohi kun unohdin ohjata ja koira karkasi vaikka kuin pitkälle edelle. Myös toisella putkella pyörittiin, tästä tuomari ei kuitenkaan ottanut virhettä, itse olisin kyllä ottanut, joten tulos siis 10  ja ihanneajan alitusta -11.52, vaikka törttöillessä paloikin ihan kiitettävästi aikaa. Sijoitus kuitenkin viides. 5-tulos taasen tuli, kun radalla oli pussi, joka on Sanilla vielä ihan työnalla. Ennen pussia meillä oli nolla alla, mutta pussista neiti siis päätti kääntyä takaisin. Koiran palautus takaisin pussiin ja toisella yrittämällä mentiin sitten jo läpi. Videolta katsottuna pussin kanssa paloi aikaa 6-7 sekuntia, ihanneaika alittui kuitenkin -18.78, jolla päästiin jälleen 5.sijalle. Yhteenvetona voisi siis todeta, että lisää turnauskestävyyttä omistajalle ja pussitreeniä koiralle, niin kyllä meistä vielä jotain tulee:) Ja koska nälkä kasvaa syödessä, niin ollaan taasen menossa keskiviikkona mölleilemään epiksiin, tällä kertaa Janakkalaan. Pitäkäähän peukkuja:)

Sipsullekin kuuluu hyvää:) Pieni ontumisepisodi koettiin viime viikolla, kun neiti yhtäkkiä alkoi ontua toista etujalkaansa. Soitin eläinlääkärille, joka käski katella tilannetta pari päivää ennenkuin ruvetaan tutkimaan mitään. Pistettiin siis lenkit minimiin ja katseltiin ja niin vaan jalka parani parissa päivässä ilman lääkäreitä tai lääkkeitä:) Nyt Sissi on jo täysin kunnossa ja kulkee lenkeillä mukana niinkuin ennenkin. Ehkä jalassa oli lihasjumi tai jotain vastaavaa, tiedä häntä...joka tapauksessa ihanaa, että neiti on taas kunnossa, viikon paras juttu!! Päätin nyt kuitenkin käyttää Sissin fysioterapeutilla tutkittavana, jos sinne kuitenkin vielä jäi jotain kireyttä. Laitan sitten kuulumisiin mitä selvisi...Ja nyt heipparallaa:) 

3.7 Agilitya ja muuta hauskaa:)
Agilitykuulumisia jälleen...käytiin Sanin kanssa taas eilen agiliitelemässä Hau Openissa ja hienosti meni, vaikka tällä kertaa ei ihan voittoon yllettykkään:) Tuomari oli Seppo Savikko. Sani teki hienon radan, ainoastaan yhdellä hypyllä meinasi juosta ohi. Sain sen estettyä, mutta siinä sitten pyörittiin hetki ennenkuin koira oli taas oikeinpäin ja päästiin jatkamaan, loppurata meni puhtaasti:) En oikein tiedä miksi siinä kävi noin, koska tuo kohta ei ollut mitenkään erikoinen. Rataantutustumisessa en edes ajatellut sitä millään lailla mahdollisena ongelmakohtana Pari muutakin osallistujaa teki samassa kohdassa saman virheen, joten kaipa siinä jotain vaikeaa oli...Tai ehkä se vaan oli seurausta tumpelosta ohjaamisesta ja kokemattomasta koirasta:) Siitä saatiin siis kielto, joten tulokseksi 5 ja sijoitus 6/21. Pyörimisestä huolimatta tehtiin kuitenkin luokan nopein aika -15.40 (itseasiassa kaikista mölleistä nopein aika), joten ilman tuota pyörähtämistä oltaisiin voitettu:) Virheestä huolimatta olen hirrrrmuisen tyytyväinen rataan ja enenkaikkea pieneen kiitäjääni!! Huomenna taas uudestaan...!!!

Me ollaan tyttöjen kanssa nautittu näistä ihanista aurinkoisista kesäpäivistä metsälenkkien ja uimisen parissa. Sanista onkin tänä kesänä kehkeytynyt oikea vesipeto!! Siinä missä se viime kesänä vain kahlaili ja sukelteli, niin nykyään se ui ihan reippaita matkoja kepin perässä:) Sissi ja Saanakin nauttii vedessä kahlailusta, mutta ainoastaan vatsakarvoihin asti, sitä syvemmälle ei isot tytöt mene:) Laitan tähän pari videonpätkää yhdeltä meidän uimareissulta. Videot on kuvattu digikameralla, joten siksi kuvanlaatu on aika heikko, pahoittelut siitä!!

WATERFUN-VIDEO          UINNIN JÄLKEEN-VIDEO

Lisäsin myös edellisiin kuulumisiin yhden kuvan Sanista Tuusulan näyttelykehässä. Reetalle paljon kiitoksia kuvan näpsäisystä!! Semmoista tällä kertaa ja nyt tokotreeneihin, heipparallaa!! 

30.6 Sanin agiliitelyt, näytelmiä ja juhannusmuistoja...
Hip hei ja jihuu, jihuu!! Käytiin Saniaisen kanssa viime maanantaina kokeilemassa onneamme hau openissa, meidän toisissa epävirallisissa mölli-agikisoissa ja hienosti meni!! Tuomarina oli Anne Savioja. Tuloksena nollavoitto ja luokan nopein aika:) Radasta löytyy kuva täältä. Rata oli sujuva ja kaikki meni juuri niinkuin piti, paitsi ehkä kontaktit. Sani teki kyllä hienot juoksukontaktit alas asti, mutta taisi kyseessä olla enemmänkin tuuri kuin taito:) Jatketaan kontakteille pysähtymisen opettelua... Osallistujia minimölleissä oli yhteensä 17, joten olen kyllä hurjan ylpeä pienestä tuulispää ketunpojastani, että pärjäsi noin hienosti!! Kukapa olisi uskonut, en ainakaan minä:) Tämä luo uskoa, että ehkä me voitaisiin uskaltautua niihin virallisiinkin vielä tämän vuoden puolella...heti kun saadaan kontaktit kuntoon ja keinu ja rengas ja pussi ja ....saapa nähdä:)  Alla kuva pikku-agiliitäjästä kiitämässä puomia(kuva ei ole kisoista)...

 

Tänään vuorostaan käytiin pitkästä aikaa pyörähtämässä näyttelykehässä Sanin kanssa, ekaa kertaa avoimessa luokassa. Näytelmät oli Tuusulassa ja tuomarina Peter Bailey Iso-Britanniasta. Osallistujia avonartuissa oli yhdeksän. Arvostelu oli hyvä, noottia tuli ainoastaan liian korkeasta hännänkannosta...No tottahan se on, että neiti on sellainen hulmuhäntä, se kuuluu persoonaan:) Hienosti meni kuitenkin hännästä ja kesäturkistakin huolimatta, tuloksena ERI ja sijoittuminen toiseksi omassa luokassa. PN-kehässä ei enää päästy neljän parhaan joukkoon. Meidät voittanut avo-narttu tuli PN3, sai sertin ja valioitui, että ei me ollenkaan huonolle hävitty:) Tilli-velikin oli osallistumassa, tällä kertaa tuloksena EH. Kiitos mukavasta seurasta Reetalle, Sonjalle, Elinalle ja Tillu-Lillukalle, olipa taas kiva päivä!! Ja Sonjalle vielä ihan erityiskiitokset aivan ihanasta synttärilahjasta, se sopi täydellisesti, Saanalta myös kiitos-haukahdukset:) 

  
Saniainen Tuusulan kehässä
(kuva Reetta Sundell)

Juhannuskin oli ja meni ja meillä olikin tosi kiva sellainen:) Ensin käytiin tekemässä kavereiden kanssa parin tunnin metsälenkki, kiitos Tanjalle ja Leenalle+karvatassuille kivasta lenkistä. Sen jälkeen ajeltiin Lepsämään viettämään juhannusaattoa sukulaisten seurassa, siis Sanin sukulaisten:) Koiria paikalla oli minun tyttöjen lisäksi Sanin velipoika-Tilli, Sisko-Silvia, Silvian lapset Kaneli ja Nuppu, sekä Silvian kämppikset Pekka ja Vili, jotka myös oli enemmän tai vähemmän sukua (näin me selviteltiin). Koirat tuli upeasti juttuun keskenään, ei mitään rähinöitä tai muuta kyräilyä. Lukuunottamatta pientä yhteentörmäystä Sanin ja Silvian välillä, neitien osuttua samalle maissintähkälle...No kyllähän kunnon juhannukseen yksi pieni nujakka kuuluu:) Riita unohtui nopeasti ja hetken päästä tytöt taas juoksi takaa-ajoleikkejään. Kuvia tuli taas räpsittyä roppakaupalla. Tässä linkki, josta löytyy parhaimmat, linkki. Kiitokset Reetalle, Hannulle, Sonjalle, Sikelle ja Sakelle sekä koko karvaiselle laumalle toooosi hauskasta juhannusaatosta!!! Olisihan noita muitakin kuulumisia, mutta nyt on pakko lähteä nukkumaan. Kirjoittelen taas myöhemmin lisää, heipparallaa...!!

3.6 löpinöitä:)
Tuhannesti onnea, onnea, onnea pikku-Saniaiselle 2 vee!! Onnittelut tulee näin takautuvasti, koska olen (jälleen!!) ollut laiska sivujen päivittämisessä, hmmm...Jos sitä kesän kunniaksi yrittäisi ryhdistäytyä!! Monenmoista ollaan ehditty touhuilla sitten viime kuulumisten. Saanan kanssa käytiin pöyrähtämässä toko-kehässä, siis siinä meidän ekassa evl:n kokeessa. No penkin allehan se meni niin, että rytisi. Sen tarkemmin en jaksa enää kerrata, mutta saldona 160 pistettä eli ei tulosta:( Saana ei oikein ollut oma itsensä, itse jännitin ja no lähes kaikki vaan meni pieleen eli aikasta monta nollaa onnistuttiin keräämään, jopa semmoisistakin liikkeistä joita pidin melko varmoina...valopilkkuna kuitenkin ruutu, joka oli hieno, vaikkakin varpaat jäi ulkopuolelle:) No jos ei me muuta saatu, niin ainakin kokemusta roppakaupalla...jospa me seuraavissa kisoissa(jotka siis on sm-kisat) sitten tsempattaisiin parempi tulos, peukut pystyyn!! Sanin näytelmät Turengissa ja Aptuksessa peruuntui molemmat, kun neiti sairastui tosi sitkeään vatsatautiin. Aptukseen mennessä neiti oli kyllä jo täysin terve, mutta (kiitos uusien dopingsääntöjen)antibiootti- kuurin varoaika ei ollut vielä kulunut, joten jätettiin nekin karkelot väliin. Sani myös aloitti agilityuransa jokunen viikko sitten. Tosin epävirallissa kisoissa, mutta kuitenkin. Osallistuttiin sekä mölleihin, että kisaaviin ja molemmista tuloksena HYL. No hauskaa meillä oli sitäkin enemmän ja onpahan nyt hommattu hyllyt kaikille niille tuleville palkinnoille, heh heh!! Ohessa vielä pari kuvaa neidistä kisatunnelmassa. Iidalle suuri kiitos kuvista!!!! Kuulumiset jatkuu vielä kuvien alla:)


Kuvat Iida Kaipio

Saanan kanssa käytiin viime kuussa viikonlopun mittainen mejä-kurssi ja nyt ollaan molemmat ihan koukussa tähän lajiin. Mejähän tarkoittaa siis metsäjälkeä eli verijälkeä. Kurssilla käytiin ensin teoriaa läpi ja sen jälkeen tehtiin kaikille osallistujille 100m pituiset harjoitusjäljet. Jäljet sai vanheta yön ajan ja seuraavana päivänä tultiin ajamaan ne. Kaadolle eli jäljen loppuun vietiin hirven sorkka ja halutessaan sai laittaa myös namia. Laitoin myös namia, kun en tiennyt miten Saana sorkkaan reagoi. Saana tajusi heti mistä hommassa oli kysymys ja lähti ihan oma-aloitteisesti nuuskuttamaan jälkeä. Aloittelijaksi se suoriutui hommasta todella hienosti ja hirven sorkkakin oli erittäin mieluinen palkinto:) Ohjaajilta saatiin paljon kehuja ja hyvät neuvot miten jatkaa tästä eteenpäin. Kurssilla oli myös muutamia kavereita, joiden kanssa perustettiin heti oma mejä-ryhmä ja yhdet omat treenitkin ollaan jo ehditty pitää. Tarkoitus olisi jossain vaiheessa kokeilla myös mitä Sipsu ja Saniainen tuumaavat jäljestyksestä. Vallan hauska laji kuitenkin:) Alla pari kuvaa miun suuresta "hirvikoirasta" työn touhussa:) Sarille iso kiitos kuvista!!


"Nuuh, nuuh, tässä se jälki menee.."


"ja hirvi löytyi..."
Kuvat Sari Lötjönen

21.4 Heipparallaa!
Onpas taas vierähtänyt aikaa siitä kun olen viimeksi kirjoitellut meidän kuulumisia. No mitään maata mullistavaa meille ei kuulu, mutta jotain kuitenkin...Saana ja Sissi juhli reilu kuukausi sitten synttäreitään. Sipsu saavutti kunnioitettavan 13-vuoden iän ja Saanallekin pärähti mittariin jo 6 vuotta!! Aika kuluu niin nopsaan, vastahan ne oli semmoisia pieniä pörröisiä palleroita...voi niitä aikoja!! Sanista taasen tuli täti melkein tasapuilleen kuukausi sitten, kun Silvia-sisko
(kennel New Spicespyöräytti maailmaan neljä suloista vauvaa, yhden pojan ja kolme tyttöä. Viime viikolla pääsin ekan kerran tutustumaan pikkuisiin livenä ja arvata saattaa, että pentukuumeeni nousi jälleen kattoon. Vierailun aikana tuli räpsittyä aika kasa kuvia, joista parhaimpia pääsee kurkkimaan tästä linkistä (varoitus!Ei pentukuumeisille!). Pennut ovat kuvissa 3vk:n ikäisiä. Muutamassa näytelmässäkin ollaan ehditty tässä välissä pyörähtää, Saana ja Sani erkkarissa ja Sani lisäksi myös Tampereelle. Punainen nauha napsahti jokaisesta, arvostelut lisään myöhemmin. Muuten vapaa-aika on kulunut lähinnä treenaillessa ja pitkistä 2-4 tunnin metsälenkeistä nauttien. Tilli-veljen kanssa on shelttilenkkeilty paljon viime aikoina, mikä on ollut tosi mukavaa ja ekoissa haku-treeneissäkin ollaan jo keritty piipahtaa. Loppu kevääksi on ohjelmassa muutamat näyttelyt, toko-kisat, viikonlopun mittainen mejä-kurssi, Sanin eka epävirallinen agi-kisa ja tietysti paljon treenailua. Elikkä puuhaa riittää:) Siinäpä pähkinänkuoressa meidän kuulumisia. Jotain varmaan unohtui kertoa, mutta lisäillään sitten myöhemmin, kun muistuu mieleen...Heippatihei!

13.2 Terveys juttuja!
Terveyskuulumisia tällä kertaa. Kävin toissaviikolla peilauttamassa Saanan ja Sanin silmät Jerker Mårtensonilla Pakilassa. Sanilla oli kaikin puolin terveet silmät, ei edes ylimääräisiä ripsiä:) Saanalta eläinlääkäri löysi molempien silmien reunoilta jotain mistä ei osannut sanoa mitä ne on. Tällainen lausunto saatiin: "Kystamainen muodostuma ei-tapitaali alueella molemminpuolisesti. Löydökset sijaitsevat lasiaisessa ja osittain verkkokalvolla. Ei vaikuta perinnölliseltä." Muuten kaikki oli kunnossa ja Saanan näkö on vallan mainio, joten mukavia tuloksia saatiin ja niihin ollaan tyytyväisiä:) Sipsunkin ajattelin käydä jossain vaiheessa peilauttamassa, kunhan kiireiltäni ehdin. Neidiltähän ei ole koskaan silmiä tutkittu, mutta parempi kai myöhään kun ei milloinkaan...:)  Mukavien uutisten vastapainoksi on tässä sitten vähän sydämentykytystäkin saatu viime päivinä, kun löysin Saanalta viikonloppuna pienen patin kaulan vierestä. Onneksi se kuitenkin osoittautui vain harmittomaksi rasvapatiksi ja sain huokaista helpotuksesta:) Niin juu ja huomenna päästään Saniaisen kanssa taas agilitailemaan ekaa kertaa sairasloman jälkeen, jihuuu!!! Semmoista tällä kertaa, seuraavaan kertaan:)

16.1 Saanan ja Sanin kuulumiset!
Iloisia uutisia!! Saana valittiin Impivaaran hallien vuoden tokomestariksi:) Kisa ratkaistiin viime vuoden tokotulosten perusteella ja meidän tulokset riitti tällä kertaa ihan voittoon asti:) Joten näin ollen päästään pokkaamaan voittopysti vuosikokouksessa kuun lopussa:) Ei varmasti tarvitse mainita, että olen ikionnellinen:)  Vuoden eka tokokisakin on jo buukattu kalenteriin. Näillä näkymin suunnataan Saanan kanssa toukokuun puolessa välissä Kotkaan tokoilemaan(kaikki kisat on niin täynnä, että pakko varata paikka hyvissä ajoin, että mahtuu)!! Se tuleekin olemaan meidän ihka eka EVLn kisa, huijui!!! Onneksi siihen on vielä tovi aikaa:)

Lahden ryhmiskin oli ja meni... Sanin sairastaessa kotona vatsatautia:( Jeps, tietysti taudin piti iskiä juuri ennen näyttelypäivää(tarkalleen ottaen näyttelyä edeltävänä yönä), joten ei muuta kuin muutos suunnitelmiin. Ei viitsitty koko näyttereissua perua, joten Sani jäi vanhemmilleni hoitoon ja lähdettiin Reetan (Tilli-veljen omistaja) kanssa katselemaan näyttelymeininkiä ilman Saniaista. Kiva päivähän siitä kuitenkin tuli:) Tapasin ekaa kertaa Saanan sukulaistytön, hurmaavan suloisen pikku-Beben(Dalimattas Lilla Ronda)!! Ja tulihan sitä kehässäkin pyörähdettyä, kun handlasin Sanin kasvattajan komean uroksen Ludwigin(Shelgate midnight magic)Rop-kehässä VSP:ksi, kauniin Dreamin(Sunsweet Biggest Dream) viedessä ROPin:) Reetalle kiitokset mukavasta seurasta!! Sanikin onneksi parani taudistaan alta aikayksikön ja on jo oma iloinen itsensä. Harmittaa tietysti, että taudin piti osua juuri tuolle viikonlopulle eikä vaikka viikkoa aikaisempaan tai myöhempään, mutta minkäs sille voi...elämä on:) Siinäpä ne tärkeimmät, nyt nukkumaan:)

5.1 Uusi vuosi ja uudet kujeet!
Niin sitä sitten päästiin vuoteen 2007!! Viime vuodesta jäikin paljon kivoja muistoja muisteltavaksi ja toivottavasti tästä vuodesta tulee vielä entistäkin parempi:)
Me juhlistettiin uutta vuotta tällä kertaa ihan kotosalla vaan ja onneksi multa löytyy kolme paukkuvarmaa shelttityttöä, joten voitiin ottaa uusivuosi vastaan hyvillä mielin! Kuulumisten suhteen olen ollut taaskin toivottoman laiska, joten tässä pientä yhteenvetoa meidän viime aikojen touhuista. Saniainen on vietellyt sairaslomaa jo reilu kuukauden päivät. Kaikki alkoi siitä kun neiti yhtäkkiä alkoi ontua vasenta takajalkaansa. Tutkimuksissa todettiin, että jalassa on pieni ristiside vaurio. Kaikeksi onneksi ristiside ei kuitenkaan ollut mennyt poikki ja vaurio oli sen verran pieni, että sen pitäisi parantua levolla kokonaan:) Saatiin kipulääkkeet ja ohjeiksi pari viikkoa pelkkää hihnalenkkiä, ei riehumisia ja parin kuukauden tauko agilitysta. Samalla reissulla Sanilta tutkittiin polvet ja ne olivat 0/0 eli täysin terveet:):) Ontuminen lakkasi onneksi jo parin päivän sisällä (siitäkin huolimatta, että eihän tuollaista sähikäistä pystynyt millään täysin rauhallisena ja levossa pitämään) eikä ole palannut. Joten hyvältä näyttää ja tällä hetkelle vietetään jo ihan normaali elämää ja neiti saa juosta vapaana lenkeillä. Ainoastaan agilityn suhteen jatketaan sairaslomaa varmuuden vuoksi vielä helmikuulle asti, ettei jalka joudu turhan rankalle rasitukselle liian aikaisin.

Sissin kanssa käytiin joulukuussa verestämässä vanhoja muistoja ja osallistuttiin agilitykisaan. No oikeasti ne oli vaan meidän seuran ATDn pikkujoulujen epäviralliset kilpailut, mutta kuitenkin:) Tuomarina kisoissa toimi itse joulupukki, koska olihan kyseessä pikkujoulukilpailut! Kyllä jännitti että miten meidän mahtaa käydä ja osataanko enää mitään, kun ei olla treenattu ikiaikoihin, muuta kuin satunnaisesti yksittäisiä esteitä. Möllien rata oli onneksi suht helppo ja suoraviivainen ja tokihan Sissi vanhana konkarina muisti vanhat kujeet. Alku rata meillä lähtikin oikein hienosti, mutta putkelta tullessaan Sissi yhtäkkiä huomasi radalla seisoskelevan tuomari-pukin ja sinnehän sen piti painella haistelemaan pukin viitan helmaa tyyliin, että mikäs ukko se sinä oot? Pienen nuuskuttelu tuokion jälkeen päästiin jatkamaan matkaa (kera yhden ylimääräisen hypyn) ja loppurata sujuikin taas varsin mallikkaasti. Tuloksena hylky ja hyvä mieli!! Kilpailevien radalle osallistuttiin sitten vähän puolivahingossa, koska kyllähän kaikkien möllien piti kisaavienkin rataa kokeilla. Joten eikun soitellen sotaan vaan! Kisaavien rata olikin sitten ihan eri maata kuin möllien. Se oli yhtä vääntöä ja kääntöä ja mutkaa. Olin varma, että unohdan radan viimeistään kolmannella esteellä tai vähintään sotkeudun jalkoihini jossain vaiheessa. Kouluttajien aikaisempien ohjeiden mukaisesti mielikuva harjoittelin rataa rataantutustumisen jälkeen ja sehän auttoi. Yhtään väärää estettä ei menty ja radankin muistin koko ajan, joten kunnialla selvittiin maaliin. Kaksi virhettä saatiin (joiden paikoista mulla ei ole mitään muistikuvaa) joten tuloksena siis kymppi. Ratojen jälkeen herkuteltiin vielä ihanilla jouluherkuilla, ennen kuin lähdettiin ajelemaan kotia päin. Meillä taisi molemmilla Sissin kanssa olla aika kivat pikkujoulut:)

Näyttelyiden suhteen ollaan vietelty koko loppusyksy ja alku talvi hiljaiseloa. Messarissakin kävin pyörähtämässä vain turistina tyttöjen jäädessä kotiin. Jännättävää kuitenkin riitti, koska Sanin Barbi-äiti oli osallistumassa ja hienostihan äippa pärjäsinkin. Tuloksena PN2 SERT ja CACIB ja valioituminen FIN MVA:ksi!! Hyvä äiskä!! Sanilla on seuraava koitos tiedossa jo viikon päästä. Kun mennään Lahden ryhmänäyttelyyn kokeilemaan onneamme. Toivottavasti meillä on mukavia uutisia kerrottavana siltä reissulta…Semmoisia meille kuuluu. Uudenvuoden lupaukseni voisi olla, että yritän päivitellä sivuja vähän ahkerammin, onkohan liikaa luvattu…:) Uuden vuoden kunniaksi aloitin kuulumisille uuden sivun, vanhat kuulumiset löytyy alla olevasta linkistä. Nyt heipparallaa!!

Vanhat kuulumiset